27. toukokuuta 2019

Kideoskillaattorin taajuuden mittaaminen signaaligeneraattorilla ja oskilloskoopilla

Kideoskillaattorin taajuuden mittaus






Olin saanut sekalaisen kokoelman komponentteja Eerolta OH2BTG ja tänään kävin taas läpi mitä sieltä löytyy. Huomasin että joukossa oli kvartsikideoskillaattoreita ja niiden pintaan oli merkitty niiden taajuus. Aloin sitten miettimään että mikä on se keino varmistaa kiteen taajuus ja selailin löytyisikö netistä ohjeita. Osoittautui että kiteen mittaaminen on monesti hankalaa koska kiteen taajuuden mittaustulokseen vaikuttaa helposti kaikki ympärillä olevat komponentit tai probe itsessään. Löysin kuitenkin ohjeen jolla kiteen taajuuden pystyy kohtuullisen helposti mittaamaan. Siinä käytetään signaaligeneraattoria ja oskilloskooppia.


Mitattava kide 12.288Mhz


Ideana on se että signaaligeneraattorista otetaan mittajohdon maa, joka yhdistetään oskilloskoopin proben maajohdon hauenleukaan. Sitten signaaligeneraattorista positiivinen johto (keskikarva) yhdistetään kiteen toiseen jalkaan ja oskilloskoopin probe vielä vapaana olevaan kiteen toiseen jalkaan. Asiaa helpottaa kun signaaligeneraattorissa on kaapeli joka geniksen päässä on BNC ja toisessa päässä erottuu kahdeksi hauenleuaksi.

Kiteen kautta tulevaa käyrää oskilloskoopista katsottuna
Sitten laitetaan esim 1V signaaligeneraattorin signaalin jännitteeksi ja aletaan nostamaan taajuutta geniksessä nollasta ylöspäin. Jos on aavistus tai tieto missä kiteen taajuus suunnilleen pitäisi olla niin se nopeuttaa asiaa ja voi lähteä jonkin verran tuota kiteen nimellistaajuutta alempaa nostamaan ylöspäin. Ideana on se että kun lähestytään kiteen taajuutta niin käyrä oskilloskoopin näytöllä lähtee moninkertaistumaan pystysuunnassa eli voimakkuudeltaan. Muutos ei ole pieni vaan huomattava. Sen jälkeen kun voimakasta kasvua on vaikka mega kerrallaan nostamalla saatu aikaan (esim. kun kide on kymmeniä megoja taajuudeltaan), siirrytään hienosäätöön eli siirrytään desimaaleissa pienempiin yksiköihin ja kasvatetaan niitä yksi kerrallaan suuremmaksi, näin koko ajan tarkentaen tulosta. Välillä joutuu tulemaan takaisin päin kun käyrän korkeus lähtee aavistuksen pienenemään. Sitten kun löytyy se korkein huippu käyrälle, eli suurin vahvistus niin siinä on kiteen taajuus. Sitten taajuuden voi katsoa signaaligeneraattorista. Oskilloskoopistakin taajuutta voi hakea, mutta itse sain sen enemmänkin suuntaa-antavasti skoopin delta-rajoilla hakien yhden käyrän molemmin puolin olevia pohjia (tai huipusta huippuun).

Kiteen mittauksen tuloksen voi lukea signaaligeneraattorin taajuusnäytöstä

Tässä mittauksessa kiteen alkuperäinen taajuus oli 12.288Mhz, mutta mittauksen tuloksena oli 12.284Mhz. Tuloksen heittoon on on helpostikin useampikin tekijä. Ensimmäinen on kiteen ikä, joka tässä tapauksessa voi olla jopa 20v jos arvaan komponenttien alkuperän oikein. Toinen on miten kidettä on säilytetty, koska kiteet ovat herkkiä lämpötilamuutoksille. Niiden laatuun vaikuttaa valmistustapa, kiteen leikkauksen muoto ja onko sitä 'paistettu'/ikäännytetty valmistusvaiheessa onnistuneesti ja vielä se pidetäänkö kide ns. 'uunissa' eli keinotekoisesti tasataan kiteen ympäröivä lämpötila. Vielä yhtenä tekijänä on se, ettei kummassakaan laitteessa käytetty referenssitaajuutta, jotta varmistuttaisiin mittaustulosten tarkkuudesta. Se tulee mahdolliseksi jahka saan vielä satelliitin kellopulssin perusteella laskettavasta taajuudesta otettavan referenssitaajuuden jaettua useammalle laitteelle yhden sijaan. Eli tarvitsen sitä varten puskurifiltteröidyn haaroittimen.

Joka tapauksessa tämä osoitti sen että vaikka ei tietäisi kiteen taajuutta, on se mahdollista hakea signaaligeneraattorin ja oskilloskoopin avulla. Ja tieto siitä millä hehtaarilla kide todennäköisesti toimii, nopeuttaa oikean taajuuden löytymistä.

Jos kiinnostaa lukea kideoskillaattorien tarkkuudesta ja stabiililudesta niin tässä löytyy kohtuullisen tieteellistä aineistoa siitä

12. toukokuuta 2019

Sansui D-100 C-Kasettidekin kunnostusta


Sansui D-100 kasettidekki huollettavana



Sain vaihtokaupassa Sansui D-100 c-kasettidekin, joka ei toiminut. Sisällä vetohihna oli muuttunut johonkin alkukantaiseen olomuotoon ja oli kuin tahmeaa mustaa pikeä. Putsailin sitä pois laitteen sisältä suihkutettavalla IPA:lla ja puuvartisilla pitkillä pumpulipuikoilla ja talouspaperilla. Uskomattoman sotkuista ainetta.


Tämän suihkutettavan IPA-puhdistusaineen avulla mönjää sai poistettua

Puuvartinen pidempi pumpulipuikko oli hyvä apu sulaneen vetonauhan poistamisessa




Kasettipesän koneiston joutui irrottamaan ja nostamaan sisältä niin pitkälle kuin johdot riittivät (osa johdoista meni piirilevyn läpi toiselle puolelle enkä halunnut alkaa juottamaan niitä irti). 

Seuraavaksi vuorossa kuvassa näkyvan kasettipesän purkaminen


Vetohihnan vaihto oli isoin homma koska sen pujottamiseksi ja saamiseksi 'vauhtipyörän' päälle, joutui koneistoa avaamaan enemmän kuin olisi ollut väliksi. Mutta sainpa hihnan vaihdettua. Katsoin että muut kaksi pienempää hihnaa (toinen meni laskurille ja toinen kasettipesän pyörittimelle) olivat hyvän näköisiä. 

Vetohihna pujotettuna jo osin paikoilleen


Laitoin dekin takaisin kasaan ja virrat päälle. Moottori pyöritti vetohihnaa nätisti kun painoin play, mutta  muutaman sekunnin päästä tapahtui 'auto stop'. En ymmärtänyt miksei napit pysyneet alhaalla - sama tapahtui kun kelasi eteen tai taaksi, muutaman sekunnin päästä nappi pomppasi takaisin ylös. Sitten avasin koneistoa uudelleen ja vaihdoin myös kaksi muutakin hihnaa. Hukkasin tuossa vaiheessa pienen lukkorikan jonka etsiskelyssä lattialta menikin tovi, mutta löytyipä lopulta. Hihnojen vaihto ratkaisi ongelman. Ilmeisesti kasetin pyörittimen hihna oli pyörinyt sen verran huonosti että laite oli tulkinnut kasetin loppuneen tms. Laite kasaan ja testaamaan. Hienosti toimi. 

Tälle dekille löytyi ihan hyvä service manual, jossa on myös laitteen testaus ja säätöohje (Atzimutit jne). Eli nyt kun dekki toimii niin seuraavaksi voikin alkaa tutkimaan sen säätöjen varmistamista. Ohjeissa puhutaan testinauhan käyttämisestä, mutta pitää selvittää mitä se nauha missäkin testissä tuottaa ja sitten käyttää vain mittalaitteita tekemään sama asia.

Ollessani sen verran vielä alkumetreillä tämän diagnosoinnin ja huoltamisen tiellä, pidän aina lähes ihmeenä että saan jonkun asian lopulta toimimaan  - tämä oli hyvä kokemus 



Huomenna jatkuukin Lohjan radiokerholla sitten Geloso G-207CR tutkiminen yhdessä putkiajan asiantuntijoiden kanssa, josta yritän saada vähän herkempää kun on hieman kuuroutunut laite - ryömimistä siitä ei kuulemma juurikaan saa pois muuta kuin siirtämällä power ulos laitteesta lämmittämästä sitä.