Kalakukko kisa 2016 - voitto 40m single luokassa

OH2DD ja kalakukko 2016 kisailua

Viime vuonna osallistuin ensimmäisen kerran Kalakukko-kilpailuun 2015 , joka oli samalla elämäni ensimmäinen radioamatöörikilpailu. Kilpailu osoittautui mukavan leppoisaksi, kilpailuonnea toivoteltiin qusojen päätteeksi ja kovinkaan moni ei tuntunut kisaavan hampaat irvessä vaan pikemminkin kaikki oli hyvin herrasmiesmäistä toimintaa. Viime vuonna 2015 sijoitukseni oli 'Single Band 40m'-sarjassa toinen ja 'Uusien amatöörien luokassa' kolmas. Tänä vuonna Kalakukko-kilpailun 2016 järjestäjänä oli Kuopion Seitoset eli OH7AA. Kisassa oli hieman muutoksia viime vuoteen, muuta itseäni ne eivät juuri koskeneet. Mukaan oli tullut CW:ssä 'Pumppu' ja Classic uusina CW-luokkina, mutta koska en vielä CW:tä osaa riittävästi niin vielä tänä vuonna en siihen osallistu.

Kalakukko-kilpailun SSB osuudet käytiin Suomen aikaa 10:00-11:00 ensimmäinen jakso ja 11:00-12:00 toinen jakso. Eli kaksi tuntia putkeen oli mahdollista kisata SSB:llä. Tänä vuonna oli myös tullut mahdollisuus kisata vain yhden tunnin ajan, joka oli osoitettu kaikkein kiireisimmille. Itselläni tuo 2h löytyi sillä tätä kisaa olen odottanut. Lämmittelin edellisenä päivänä kun sattumoisin huomasin CQWWDX kisan olevan menossa, johon osallistuin SSB:llä 20m alueella.

Edellispäivän CQWWDX (lämmittely)kilpailu
tuotti jopa yhden Brasilia ja USA kontaktin 

Itse asiassa syy miten sen huomasin oli se että aloin virittelemään N1MM kilpailulokitussoftaa valmiiksi. Siinä kun on mahdollista kilpailukohtaisesti valita ulkoasu siten että kaikki tarvittavat kentät (eikä mitään ylimääräistä) on esillä. Lokitus on tällöin todella helppoa ja softa kertoo myös jos olet syöttämässä tuplaa 'DUPE' eli asemaa, jonka olet jo aiemmin kisassa workkinut. Lisäksi jos olet kirjoittanut asematunnuksen jo kenttään mutta et sitten kopitakaan sitä tai hän ei kopita Sinua, niin pelkästään radio vefoa kääntämällä kenttä pyyhkiytyy tyhjäksi ettei tarvitse tehdään mitään ylimääräistä ottaakseen seuraavan kuulemansa kutsun vastaan.

N1MM lokisofta Kalakukko kisan aikana käytössä

Ikävä kyllä Kalakukon SSB alueet ovat vain 40m ja 80m, kun itselläni OCF antenni taipuu huonosti noille taajuuksille ja olisi parhaimmillaan 20m:llä. Kokemukseni mukaan 40m toimii joskus jotenkuten, 80m ei yleensä ollenkaan. Niinpä valitsin että osallistun 'Single Band' kisaan, eli kilpailen vain 40m alueella.

Viime vuonna pääasiassa vain metsästin toisia eli kääntelin vefoa kilpailun taajuusaluetta edestakaisin ja yritin löytää kutsujia. Nyt käytin toisenlaista strategiaa ja jumitin itseni aivan taajuusalueen alkuun eli 7060kHz taajuudelle. Tuntui että 7060-7085 oli suunnilleen QRM-vapaata, sillä siitä ylöspäin minulla on ensin jotain tilulilua (vähän kuin joku digimode, mutta luultavasti joku ulkoinen häiriölähde aiheuttaa sen koska se on jatkuvaa) ja sitä ylempänä 7100 eteenpäin oli paljon kovaäänisiä venäläisasemia äänessä.

Varmistin ensin että kyseinen taajuus oli vapaa, huutamalla 'Is this frequency in use?'. Ja kun en saanut vastausta niin aloin itse kutsumaan 'Kilpailukutsu, Kilpailukutsu, Oohookaksidaaviddaavid (OH2DD) oohookaksidaaviddaavid, kilpailukutsu' ja jäin odottamaan vasta-asemia. Meni ensimmäiset 29 minuuttia ennenkuin ensimmäinen vasta-asema löysi minut. Meni jo monta kertaa usko siihen että onko se kilpailu tänään ja olenko oikealla taajuudella ja mihin kellonaikaan se nyt oli. Kun en kuullut ketään suomalaisia asemia 40m:llä eikä kukaan osunut myöskään taajuudelleni. Ja tietysti mokasin heti ensimmäisen aseman :( Kuulin kutsun mutta keskityin hänen numeronsa ja maakuntatunnuksensa kuulemiseen ja kirjoitin ne ylös. Vasta-asema vielä kysyi että 'saitko, roger' ja vastasin että 'sain, kiitos'. Ja siinä vaiheessa huomasin että en ollut kirjoittanut kutsu-kenttään mitään ja tietysti vasta-asema oli jo siirtynyt eteenpäin. Sitten vain kovasti muistelin että mikähän se kutsu oli, siinä oli mielestäni oohoo kaksi urho eemeli, mutta en ollut aivan varma että oliko se siinä vai oliko ehkä vielä jotain muutakin. Päädyin kuitenkin siihen että niin se taisi olla ja kirjasin sen lokiin ja toivon parasta :)

Koska jo parin kerran jälkeen alkoi tulla papukaijamainen olo, hyödynsin aiemmin hankkimaani ja asentamaani DRU-3A tallennuspiiriä, johon sain nauhoitettua oman kutsuni ja sitten vain painamalla jalalla tangentti pohjaan riitti että painoin TS-2000 rigistäni nappia '1'. Kyllä on hyvä vehje tuo tallennuspiiri.

Ekan tunnin aikana tuli 7 asemaa kerättyä. Toisen tunnin aikana ensimmäiset 25minuuttia pysyin vielä kutsumoodissa eli valitsin toisen taajuuden 2068 ja kun venäläiset tuli 2069:lle splättäämään niin siirryin 2064:lle. Tällöin sain tuon 25minuutin aikana 11 asemaa. Loppuajan siirryin sitten metsästysmoodiin eli hakemaan muita asemia ja sain vielä 6 asemaa tuon 35min aikana. Yhteensä vasta-asemia tuli workittua 2h aikana 24kpl, jopa 2kpl Lapista ja 1 Ahvenanmaalta. Taisi olla 3-4 asemaa, joilla jouduin  toteamaan että 'valitettavasti en nyt saa kopitettua' vaikka monta kertaa yritettiin. Minulla oli kohinat jossain S7:n paikkeilla joten sai olla aika vahva vasta-aseman signaali että se tuli läpi. Ja 2h jälkeen minulla korvat soi kun kohina oli ollut niin kovaa.

Välineistöä:
Rigi: Kenwood TS-2000 jossa lähetystehoa 100W
Kuulokkeet: Heil Pro 7, joissa on vaiheistuksen säätöön katkaisija ja pyöritettävä potikka, joka on osoittautunut todella hyväksi vaikeammissa kuunteluolosuhteissa.
Tangenttina: Heil FS-3 jalka-tangentti
Mikrofoni: Silent Keyn jäljiltä ostettu Heil GM-4 mikrofoni joka on Thomannilta ostetun pöytälevyyn kiinnittyvän Rode PSA-1 mikrofonipuomin päässä. Näin minulla on molemmat kädet koko ajan vapaana ja sen myötä työskentely on erinomaisen mukavaa.

Nyt kun antenniasiat saisi vielä paremmalle tolalle niin johan alkaisi kisakunto kohentua :)

Ensimmäinen Lappi-maakunnan asema jonka kanssa pidin yhteyden muuttuikin vähän kiusalliseksi ja noloksi minun kannaltani. Varmistaakseni että tunnistan annetut maakuntatunnukset oikein, minulla oli kilpailun säännöt PDF-dokumentti koko ajan esillä. Ja siinä ei ollut mikään maakunta LA niin menin tietysti varmistamaan että oliko nyt annettu oikein ja sain vastauksen että 'kyllä Lappi on LA'. No oikeassapa oli kaveri toisessa päässä. Järjestäjille oli näköjään käynyt valitettava vahinko ja Lappi oli jäänyt pois. Lisäksi sain maakunnaksi PP ja ihmettelin että mikäs se nyt oli. Arvasin kyllä että taidettiin tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaa, mutta säännöt (se versio jonka olin ladannut - osassa oli näköjään alin maakuntatunnusten rivi jäänyt pois ja siksi nämä epäselvyydet) tunsivat 2016 vain 'PO' eli Pohjanmaa, kun 2015 vielä oli PP erikseen ja Lappikin oli 2015 vielä olemassa eikä menetetty :) Niinpä korjasin sen itselleni lokiin 'PO'.

Lopuksi 'exporttasin' eli tallensin lokin N1MM sovelluksesta ADIF-muotoon, joka on yksi hyväksytyistä sähköisen muodon formaateista, ja lähetin sen annettuun sähköpostiosoitteeseen. Näin oli loki samantien toimitettu ilman puhtaaksikirjoittamisia tai skannauksia tms. (tosin tässä kisassa lokipakkoa ei edes ole ja jos sellaista pitää (kuten yleensä pidetään) niin jopa paperiloki olisi ollut vaihtoehtona lähettää. Mutta itse suosin sähköisiä versioita suoraan lokiohjelmista.

Viime vuonna osallistuin kisaan lopulta 40m single band kisaan ja uusien amatöörien kilpailuun. Kusot viime vuoden kisassa olivat:
2015: 80m 5kpl ja 40m 31kpl (yht: 36kpl)

Joten tämän tulos on todella surkea suoritus edellisvuoteen verrattuna.

2016: 40m 24kpl

Mutta kuulin sittemmin että keli oli todella huono kaikille, eli kyse ei ollutkaan niin paljoa antennistani. Strategiani taisi sittenkin olla onnistunut vaikeuksista huolimatta, sillä 40m single bandilla minulle lohkesi tästä ykkössija! :) 

Ensivuodelle on ensisijainen tavoite saada 40 ja 80m alueella antenni(t) parempaan kuntoon, jotta huonommallakin kelillä olisi vielä paremmat mahdollisuudet. Strategiaa täytyy miettiä sitten ensi vuonna taas kun näkee onko säännöissä uudistuksia tulossa.

Spektrianalysaattori radioamatöörin spektrinäyttönä

Spektrianalysaattori radioamatöörin spektrinäyttönä 20m alueella

Minua on jo pitkään kiinnostanut kuinka mitataan vaikkapa radiotaajuuksilla olevat häiriöt. Minulla on vielä 2-elementtinen TH2-MK3 yagi takapihalla ja ajattelin että katsotaanpa mitä näen kun laitan sen passiivisena kuunteluantennina kiinni spektrianalysaattoriin. Minulla kun ei ole muuta kuin ainainen kiinnostus ja hajanaista tietoa elektroniikasta ja mittalaitteista niin en ollut ihan varma voiko sen antennin työntää siihen kiinni noin vain. Lueskelin netistä aikani perusdokkareita spektrianalysaattorin käytöstä, mutta ei niissä tullut tuohon selventävää vastausta. Niinpä vaihdoin radioamatöörivaihteen päälle - eli testasin sen käytännössä. Eikös se ole osa tätä harrastusta ettei aina tiedä kaikkea ennakkoon - esim miten antenni toimii, miten itse tehty radio toimii :)

20m alueelta löytyi myös häiriö joka on ollut pidemmän aikaa vaivana 14.294 taajuudella. Sellainen jatkuva vinkuna. Vaikea vaan paikallistaa mistä se tulee. Tietysti pitäisi aloittaa omasta talosta laittamalla radio akku-virtalähteeseen kiinni ja sitten katkaisemalla kaikista talon sähkölaitteista virta ja laittamalla niitä yksi kerrallaan takaisin päälle. Tuota häiriölähteen suunnan selvittämistä olisi kiva vielä oppia paremmin että pystyisi löytämään mistä suunnasta, paikasta tai rakennuksesta joku häiriö tietyllä taajuudella tai taajuusalueella aiheutuu.

14.294 MHz taajuudella kuuluva häiriö

Ja tässä vielä video häiriöstä käytännössä

CW kisakone Atmel Atmega16A prosessoriin perustuen

CW Kisakone vielä ilman koteloa yhdistettynä vasemmalla näkyvään kaiuttimeen

Käydessäni suorittamassa T2 radioamatööri pätevyystodistus-testin OH2HKE kerholla, tutustuin siellä Artoon OH2JI. Häneltä sain komponenttien hinnalla hänen rakentamansa CW kisakoneen. Mielenkiintoni siihen heräsi kun hän kertoi tehneensä sen ATMEL Atmega16A prosessoriin perustuen jota ohjelmoidaan Basicilla ja käännetään sitten hexa-tiedostoksi joka tallennetaan prosessorin muistiin. Basic on minulle tutumpaa ja siksi tuo mahdollisuus ohjelmoida älykkäämpiä elektroniikkasovellutuksia kiinnosti kovasti. Käytyäni Arton luona ja saadessani lisää tietoa miten homma toimii, olin innokas testaamaan samaa itse. Basic kääntäjä, jota ohjelmointiin käytetään on Oshonsoftin AVR simulator IDE työkalu. Arton valmiiksi tekemästä sovelluksesta oli helppo nopeasti hahmottaa miten ohjelmointi tapahtuu. Tässä basicissa on vähän C:n ominaisuuksia muuttujavarauksineen ja siinä ettei Basicille tyypillistä rivinumerointia käytetä. Mutta silti kieli on aika suoraviivaista.

Oshonsoft Basic kääntäjän ohjelmointi-ikkuna

Muokkasin koodia niin että se lähetti oman kutsuni Arton kutsun sijasta ja tein osuuden joka 'kaiuttaa' lähetettävät merkit näytölle sitä mukaa kun CW koodi kullekin merkille kuuluu kaiuttimesta. LCD-näytönkin ohjaaminen on helppoa tässä basic-kääntäjässä olevilla valmiilla komennoilla joihin sitten vain lisätään parametreja.

Kirjaimen O lähetys LCD-näyttöön sekä prosessorin jalalle ja sitä kautta kaiuttimelle

LCD näyttö ja 3 painonappia

Kisakone on hyvin yksinkertainen käyttöliittymältään. Käytännössä siinä on kolme nappia, joista yksi napeista on samalla pyöritettävä potikka. Tuo potikkanappi antaa omakutsun, eli minun tapauksessani OH2DD. Mikäli potikkaa pyörittää niin se vaikuttaa CW:n nopeuteen eli kuinka nopeasti merkit annetaan. seuraava nappi järjestyksessä antaa raportin '5NN' (kisassa tämä on normaalia sen sijaan että annettaisiin 599 tai 597 tms - kun haetaan nopeutta) ja kolmas nappi antaa 'TU' eli Thank you.

OH2JI:n suunnittelema ja kasaama piirilevy,
 jossa ATMEL Atmage16A ohjelmoitava prosessori

Piirilevyn tälle CW kisakoneelle on suunnitellut ja toteuttanut Arto OH2JI. Piirillä on käytetty ATMEL prosessorin lisäksi joitain pintaliitoskomponentteja eli juottaminen on vaatinut melkoista tarkkuutta.

USB liitäntä, jolla ohjelmoidaan piiriä ja saadaan myös 5V jännite sitäkin kautta

Kun basic ohjelmaan on tehnyt muutoksia, käännetään se sovelluksessa hexa-koodiseksi tiedostoksi, joka sitten erillisellä sovelluksella (extreme burner AVR valitse tiedosto jossa viimeisin versionnumero) tallennetaan eli 'poltetaan' prosessorille. Sitä varten on olemassa USB liitäntään liitettävä ohjelmointilaite, joka liittyy piirilevyllä nastariviin jota kautta signaalit sitten menevät prosessorille.

Tässä video CW kisakoneesta toiminnassa

Jatkon kehitysajatuksia on koteloinnin lisäksi liittimen lisääminen rigiin yhdistämiseksi (lähettävä radio) sekä keyerin (paddle) tai vähintäänkin pumppuavain tyylisen napin lisääminen, jotta voidaan antaa muutakin tekstiä mikäli tarve sellaiseen tulee.

Comet CF-50MR alipäästösuodin - mitattuna

Järeämpi alipäästösuodin CF-50MR mitattuna

Aiemmin mittasin edullisemman vain parin tikkuaskin kokoisen 'no name' alipäästösuotimen ('27/586' on ainoa merkintä ominaisuuksien lisäksi, joka viittaa vain CE-sertifiointiin). Se juttu löytyy tästä. Nyt ruuvasin seinästä irti kolme kertaa isomman ja kolme kertaa enemmän maksaneen alipäästösuotimen, joka on Comet CF-50MR. Tämä suodin ei ole ominaisuuksiltaan aivan yksi yhteen edellisen mitatun kanssa. Kumpikin on tehonkestoltaan 500W. Mutta kun edellisen tekstin alipäästösuotimen '27/586' leikkuutaajuus oli 30MHz niin Comteissa se on 57MHz.


Comet suodin lupaa lähetteen leikkaantuvan 57MHz:ssä ja hinta näköjään korreloi tarkkuutta. Leikkaantuminen alkaa tarkasti...

Suodin alkaa leikkaamaan lähetettä 57MHz kohdalla,

mutta kestää aina 73MHz:iin asti ennenkuin

leikkaantuminen on voimakkaimmillaan

...joskin leikkaantuminen tapahtuu voimakkaimmillaan vasta 73MHz kohdalla, eli kokonaisuudessaan leikkaantuminen on suhteellisen loiva.

Vaimennus kestää 57MHZ:stä aina 73MHz saakka,
eli aivan pystysuorasta leikkaantumisesta ei ole kyse.

Vaimmennuksen leikkaus kestää siis 57MHz:stä aina 73 MHz saakka (16MHz),  kun se halvemmallakin vei tuon samat 16MHz. Nämä kaksi eivät tosin ole suoraan vertailukelpoisia kun toisen toiminta-alue on 0-30MHz ja toisen 0-57MHz ja tällöin skaala ja asteikka ovat erilaiset. Voimme tehdä tuloksista vertailukelpoisemmat seuraavasti:

100*(vaimennuksenleikkausalue / (Mittausalue - filtterin toiminta-alue))

Eli '27/586'-suotimessa 100*(16/(2900-30)) ja Cometissa 100*(16/(2900-57))

Näin saadaan Cometin leikkaantumiseksi 0,562% koko mittausalueesta ja '27/586':ssa 0,557%. Tuo on ehkä enemmänkin 'nice-to-know' osastoa kuin käytännössä kovinkaan merkittävää. Halusin vain saada ymmärryksen siitä miten hintaero näkyy käytännön suorituskyvyssä.

Tältä näyttää koko alue 30Hz-2.9MHz (alla)

Koko mittausalue (30Hz-2.9GHz) näyttää kuinka Comet suotimen
alun päästöosuuden jälkeen, jossa lähete pitäisikin
päästää läpi (puoli ruutua vasemmasta reunasta)
ensin on vaimennus, mutta sitten tulee nousu takaisin
ja 900MHz tietämillä ja siitä 1,4GHz asti vaimennus on jo paljon huonompi

Alla näkyy kuinka 915MHz jälkeen vaimennus heikkenee voimakkaasti. Tällöin ollaan vasa aivan langattomien mikrofonien  alueen yläpään tuntumassa. Heikompi vaimennuksen alue kestää 1.4GHz asti kunnes vaimennus on jälleen vahvaa.

1.17GHz kohdalla vaimennusta on enää vain -10dB

Tässäkin käy kuten halvemman alipäästösuotimen mittauksessa. Alun virallisen alueen jälkeen, joka suotimen pitäisi päästää läpi (yo. kuvassa ensimmäisen ja toisen pystyviivan välissä) on jonkin matkaa hyvä vaimennus, joka siten kuitenkin nousee 900MHz kohdalla pienemmäksi, kunnes vaimennus on huonoimmillaan 1.17GHz kohdalla, kun vaimennusta on enää -10dB !!

1.17GHz kohdalla vaimennusta on enää -10dB

Tämä Comet CF-50MR suodin on reilusti isompi ja kalliimpi kuin aiemmin mittaamani 'no name'  '27/586' filtteri . Ero näkyy Cometin osalta siinä että lopussa 900MHz-1.17GHz alueella vaimennus heikkenee, mutta ennen sitä ja sen jälkeen vaimennus on voimakasta. Se on hyvä. Halvemmassa versiossa 1GHz jälkeen ja siitä ylöpäin vaimennus ei ole niin selkeätä kuin tässä. Mutta toisaalta virallisen vaimennettavan alueen vaimentaminen vie kalliiltakin filtteriltä yllättävän pitkän aikaa aina 54MHZ:stä 73MHz:iin saakka. Kumpaakin voi käyttää ihan huoletta langattomien mikrofonien lähettyvillä. Testi osoitti sen että tässä kohden hinta ei mielestäni korreloi laatua jos perustan arvion pelkästään mittaustulokseen. Toki toisen sisällä voi komponentit olla laadukkaampia, mutta sitä en arvio tässä vertailussa.

Langattomien mikrofonien (ja kameroiden) käyttämät taajuudet näet täältä

Halpa '27/586' Low Pass Filter mitattuna spektrianalysaattorilla

Low Pass Filter eli alipäästösuodin on amatööritoiminnassa
häiriöitä vähentämään ja naapurisopua ylläpitämään tarkoitettu väline.
Tämän filtterin mittasin ja tuloksia esittelen tässä blogitekstissä

Low Pass Filter eli alipäästösuodin olisi ollut minulle tarpeen kun olin OG1FEST festari amatööriradioasemaa pitämässä. Tuolloin minulla ei sellaista ollut ja niinpä emme käyttäneet minun radiotani muutamaa onkivapa-antennitestiä lukuunottamatta, jotka tein ennen konsertin alkua. Emme halunneet riskeerata konsertin onnistumista. Toiseen radioon se oli ja siksi jatkoimme vain yhdellä radiolla. Alipäästösuodin asennetaan radion ja antennin väliin (radiosta antennikaapeli suotimeen ja suotimesta toinen kaapeli jatkaa antenniin) suodattamaan radion lähetettä halutuilta osin. Päästämään ne taajuusalueet jotka halutaan päästää läpi ja vaimentamaan ei-halutut alueet. Tuolla festarilla oli tietysti esiintymislava ja langattomat mikit, PA-kaiuttimet ja muuta audiokalustoa, joka toimii vähän korkeammilla taajuuksilla. Jotta siellä ei laulajatähden (pääesiintyjänä oli Anna Abreu) mikki ala kutsumaan kesken biisin CQ:ta eli ottamaan jotain harmoonista lähetettä radiostamme, on syytä olla alipäästösuodin, joka päästää läpi vain esim. 0-30Mhz ja leikkaa siitä ylöspäin olevia taajuuksia niin paljon ettei ne häiritse muita.

Spektrianalysaattori toiminnassa

Minulla on kaksi erilaista suodinta, toinen parin tikkuaskin kokoinen halpa (joka tämän blogijutun alussa kuvassa ja tässä jutussa mitattuna. Sattumoisin täsmälleen sama malli oli myös konsertissa vaikkei ollut tämä minun suodin) n. 30e maksanut ja toinen n. 20cm pitkä, jykevä ja tilaa vievä ja lähes kolme kertaa kalliimpi. Ensisijaisesti tuon halvan pienen filtterin toiminta on askarruttanut ja nyt kun sain hommattua käytettynä spektrianalysaattorin, ajattelin testata mitä se näyttää filtterin toiminnasta.

Aluksi tarkastelin koko mittausaluetta eli 300kHz-2.9GHz. Kuvassa aivan vasemmassa reunassa oleva kapea korkea käyrä on se alue, joka tämän low pass filtterin pitäisikin päästää läpi. Sen jälkeen taajuutta leikataan alas ja se kulkee alhaalla jonkin matkaa kunnes alkaa nousemaan takaisin ylöspäin eli päästämään helpommin lähetettä läpi. 1.7Ghz kohdalla vaimennusta on enää 'vain' 7dB, kun varmistaakseen ettei lähete häiritse, olisi vaimennusta hyvä olla 40-60dB. On siis syytä huomioida tämä sillä monet langattomat mikrofonit käyttävät taajuuksia välillä 500-900Mhz (tarkempaa tietoa taajuuksista viestintäviraston sivuilta).

630Mhz joka jää kahden langattoman mikrofonialueen väliin on korkein huippu yleisimpien
langattomien mikrofonien taajuusalueella, ja siinäkin vaimennusta on -57dB

Tässä yllä olevassa kuvassa näkyy paremmin tuo kaupallisten langattomien mikrofonien useammin käyttämän alueen vaimennukset. Tämä filtteri vaimentaa tuon alueen ihan riittävän hyvin. Tuo viides taustaruudukon pystyviiva vasemmalta alusta laskien osoittaa 630Mhz kohdan ja siinä on tuon alueen korkein huippu ja siinäkin vaimennus on 57dB, joten ihan turvallinen langattomien mikrofonien osalta. Tuolla oikealla puolella oleva nousu on korkeimmillaankin 1.3GHz vielä -27dB.

1.8GHz-2.0GHz ovat korkeimmat kohdat koko käyrän puolivälin oikealla puolella (suunnilleen SPAN sanan yläpuolella). Siinäkin vaimennusta vielä 15dB, mutta saisi olla huomattavasti isompi vaimennus ollakseen varmemmin häiriövapaa

Sen sijaan 1.8GHz-2.0GHz on 'huonoimmillaan' vain -15dB (yllä). Sekin on vaimennuksena kohtuullinen, mutta saisi olla enemmän jotta pitäisin sitä riittävän turvallisena.

Tässä näkyy 0-100Mhz (huipun puoliväli jossa tuo säkkyrä keskellä on 0-kohta
ja siitä oikealle sitten Mhz suurenee) ja tästä näkee kuinka taajuus sitten leikkautuu.
Leikkautuminen vie käytännössä 16Mhz ja tällä välillä pudotusta on -44dB

Vaikka fillteri pitäisi olla 30Mhz kohdalla leikkaava,
niin käytännössä kuten näkyy leikkaantuminen alkaa vasta 35Mhz kohdalla.
Ei tee ihan mitä lupaa, mutta yleisesti ottaen ihan riittävästi

Kaiken kaikkiaan filtteri on käyttökelpoinen sillä edellytyksellä että tietää miten ja millä alueilla filtteri toimii hyvin ja mitä taajuusalueita tulisi erityisesti varoa siinä ympäristössä missä radiota käyttää. Siksi tällainen käytännön toiminnan mittaus on asia jota olen halunnut jo pitkään päästä tekemään. Tämän filtterin kanssa uskallan mennä alueella missä käytettään 500-900Mhz välisellä alueella käytettäviä mikrofoneja. Mutta tällöinkin olisi hyvä jos voisi testata radion käytön ennakkoon sillä vaikka mikrofonit eivät häiriintyisi, voi huonosti suojatut kaiuttimet ottaa häiriötä. Tosin ammattikaiuttimet (PA-laitteet) ovat yleensä suojattu melko hyvin, ainakin jos ovat yhtään tunnetumpia merkkejä. Varsinkin jos vielä kaiutinkaapelit ovat myös vahvasti häiriösuojattuja, kuten yleensä ammattikäyttöön tarkoitetut kaapelit ovat.