21. huhtikuuta 2024

Cambridge Audio CD-soittimen vianetsintä ja kunnostus


Cambrideg Audio Azur 640C v2 CD-soitin avattuna

Olin yrittänyt selvitellä vikaa Cambridge Audion CD soittimessa. Siinä oli ollut kahdenlaista ongelmaa. Kelkan ulostulo ja sisäänmeno oli ollut vähän laiskaa. Ja toinen oli se, ettei laite tunnistanut että levy oli sisällä.


CD-koneisto irroitettuna

Muu osa soitinta, kun CD-kelkkaosa irroitettu

Ajattelin että konkat voisivat olla huonossa hapessa ja vaikuttaa vähän kaikkeen. Audiopuolelle konkkia jo olin vaihtanutkin. Servomoottoreita (CD-soitin modulissa) ohjaavasta piirikortista en ollut vielä konkkia vaihtanut. Huomasin että yksi vika liittyi siihen, että avatessaan ja sulkiessaan kelkkaa, lasketaan osa kelkan rakennetta sentin verran alemmas, jotta levy pystyy liikkumaan lukupään ohi osumatta siihen. Sitten kun kelkka suljettiin niin tuo rakenne ei noussut ihan ylös asti, vaan vasta kun vähän kädellä auttoi niin vasta sitten levyä alettiin pyörittämään. Ja sitten laite sanoi no-disc (ei levyä) ja kun sinne laittoi levyn, niin samalla tavalla hieman kädellä auttaen, levy pyörähti, mutta sanoi lopulta ettei laitteessa ole levyä.

Liittimessä näkyi oudompaa ruskeaa, joka paljasti, ettei kyseessä ollut vuotanut aine,
vaan aluperinkin siihen laitettu 'liima'

Pari isompaa konkkaa irroitettuna, joissa myös oli tuota ruskeaa 'liimaa', 
jota ensin luulin konkista vuotaneeksi aineeksi.


Tuosta kelkkarakenteen osan nostamisen laiskuudesta aloin miettiä onkohan jännitteet kohdallaan. Luin muuntajan kyljestä minkälaisia jännitteitä minkäkinlaisista johdoista pitäisi tulla, ja nuo servomottorin ohjauskortille tulevat kaapelit (oranssi ja punainen) olisi pitänyt tuoda 10V vaihtovirtaa.

Nyt tultiin varsinaiseen kysymykseen. Kun laite on virtakytkimestä pois päältä (virtajohto kuitenkin kiinni) ja mittaan liittimen ollessa kiinni piirikortissa niin sain mitattua millivoltteja. Kun irrotin liittimen, laitteen virtakytkimen ollessa edelleen pois päältä, niin sain punaisesta ja oranssista kaapelista molemmista 20V.

Kun sitten laitoin laitteen kytkimestä virrat päälle niin mitatessani liittimen (pun ja oranssi johto) ollessa kiinni, sain molemmille 5.5V.

Kun irroitin liittimen (pun ja oranssi johto) ja laitteessa oli virtakytkin päällä, niin mitatessani irrotetusta liittimestä punaisen ja oranssin johdon jännitteet, sain toiselle 8V ja toiselle 18V.

Muuntaja ja väliottojen johtojen värit ja jännitteet lueteltuna

Muuntaja, kuten muukin sisusta, oli erittäin siistin ja laadukkaan näköinen

Oliko muuntajassa siis joku vika, kun nuo jännitteet olivat noin erilaiset, vaikka muuntajan kyljessä puhutaan 10 Voltista? Muuntaja, samoin kuin laitteen sisusta, oli erittäin siistin näköinen. Joten ulkoisesti ei näkynyt mitään syytä, miksei muuntaja olisi toiminut. Mutta mistä johtui nuo mittaustulokset?

Mittausta laitteen virtakytkin pois päältä



Mittausta laitteen virtakytkin päällä pun johto (liitin irti)




Mittausta laitteen virtakytkin päällä oranssi johto, liitin irti





Mittauksiini sain Radiohistoriallisen Seuran foorumilta kommentin että: 

'Mitähän vasten mittaat noita johtoja? Siis punaista ja oranssia? Eikös ne molemmat ole muuntajan toisiokäämin kaksi eri päätä, jos ovat niin se muuntajan oikea jännite pitäisi kait näkyä noitten kahden johdon välillä, siis punaisen ja oranssin?

Tuossahan näkyisi olevan kaksi eri virtalähdettä, servokortilla omansa ja 'Supply/Control bus/jne' -kortilla toinen. Molemmille taitaa olla omat käämit muuntajassa. Servokortin virtalähde näkyy tekevän kahta eri jännitettä, +8V ja +5V, nouseekohan ne kohdilleen? Sillä toisella kortilla näytään tekevän +-15V ja kolme kertaa +-5V. Molemmilla korteilla on 4 diodia tasureina. Servokortilla siitä pitäisi tulla +14,5V, joka on mitattavissa sulakkeelta FU1:ltä, 2A-sulake, maata vasten. Toisella kortilla 4-diodin tasurilta tulee + ja - 21V jännitteet, jotka voi tarkistaa C96 ja C100 -elektrolyyttikonkkien yli.'

Tuosta kelkkaongelmasta löytyi ihan suoraan korjausvideo https://www.youtube.com/watch?v=h_CHL1t64AA. Ihmettelinkin kun en nähnyt mitään hihnaa missään ja ajattelin jo että koko homma on kai sitten hoidettu vaan servoilla. Mutta olihan siellä hihna, oli vaan kovasti piilossa. Täytyi siis hankkia siihen korvaava. Päätin kuitenkin mitata myös että jännitteet on oikein. Huoletti vielä tuo laserlukupää, sillä jossain aiemmin löytämissäni forum-keskusteluissa sen vaihtaminen varaosalukupäähän oli korjausmetodi.

Mitatessani FU1 antoi 13,14V, eli vähän on alavireinen

Minulla oli piirilevyssä olevien konkkien mittaamisesta vähän huonot kokemukset. Olin saanut joskus poksautettua kondensaattorin mitatessani, jonka seurauksena oli kova pamaus ja sitten julmetun paha haju. Ja sen jälkeen on ollut syvä kunnioitus niitä kohtaan. Joten varmistin vielä kysymällä että mitenkäs tuo 'konkkien yli mittaaminen' tapahtuu? Siis mitattiinko ne niiden ollessa kiinni piirilevyssä siten, että käännän piirin niinpäin, että pääsen jälkoihin käsiksi ja laitan yleismittarin maa-mittapään konkan miinusjalkaan ja toisen(jännite)mittapään plus-jalkaan? Konkkien kuntoa olin mittaillut vain konkat irrotettuna piirilevyltä. 

Tähän sainkin vastauksen: 'Niin, enpä olekaan miettinyt tuota "yli"-ilmasua, sitä vaan on tullut käytettyä. Tulisko se vaikkapa ilmasusta "transistorin yli vaikuttava jännite". Mitenkä vaan, mutta mittaus siis juuri noin, konkkien navoissa vaikuttava jännite on kytkennän merkinnän mukaan joko +21V tai -21V.

Nyt kun tarkemmin tiiraan tuota kytkistä, niin liitin vasemmalla taitaa olla muuntajan toisiokäämi, keskiväliotolla. Ja huomaan myös, että 5V jännitteitä ei tehdäkään + ja -, vaan kaikki 6 kappaletta onkin +5V. Tuossahan on klassisia sarjaregulaattoreita 8 kappaletta, joilla tehdään nuo sähköt tasasuunnatuista raakajännitetteistä (siis ne + ja - 21V)




Ja ne 'klassiset sarjaregulaatorit". Positiivisille jännitteille alkunumerot on 78-- ja negatiivisille 79--. Kaksi loppunumeroa kertovat ulostulevan reguloidun jännitteen. Esim 7815 on +15V, 7915 on -15V. Ja siten 7805 on +5V.


Mittausta voisi helpottaa, jos ohmikoneella, eli vastusmittauksella katsoisi, että onko tuon CN1 liittimen keskimmäinen kontakti oikeasti laitteen rungossa? Koska niin tuon voisi tulkita kun katsoo kytkentää eteenpäin. Siinä C91 ja C20 välissä on runkoliitos kytkennän mukaan. Jos on kiinni kotelossa, niin sitten voi jännitteet mitata koteloa vasten, siis toinen mittajohto kotelossa kiinni. Ellei ole, niin sitten pitää etsiä joku kätevä paikka, mihin saa miinusmittajohdon kiinni ja joka on siis sama kuin tuo rungon merkki kytkennässä.

Minä en huolestuisi yhden voltin eroista noissa raakajännitteissä, nehän elää suoraan seinästä tulevan verkkojännitteen mukaan. Siis samoin kuin putkiradioissakin. Mutta noitten regulaattoreitten jälkeiset jännitteet tietysti pitäisi olla suunnilleen kohdillaan.'

Mittasin nuo ehdotetut ja sain tuloksiksi:
C96 oli +23,5V
C100 oli +22,3V


Sen sijaan CN1 keskikontakti ei ollut rungossa kiinni. Se CN1 meni 'Transformer connections' piirin kautta muuntajalle (näytti kiertävän 'transformer kortilla' vain sulakkeiden kautta). Eli kysymykseksi jäi, että voisikohan tuota CN1 keskimmäistä jalkaa, eli maata käyttää noiden regulaattorien ulostulojen mittauksessa? Ne nyt ainakin olisi samassa maassa, oli se kuinka kelluva tahansa.

Tuossa alemmassa kuvassa CN1 tuli vasemmalta Sin/vihr/kelt johtonippuna tuolle 'transformation kortille' ja siltä kortilta on sitten ohuemman näköinen johtonippu (vaalemapi sin/kelt/vihr) tuonne muuntajalle. Niinpä piti tutkia vähän tuota transformation korttia ja sen sulakkeita.



Sain taas tarkennettuja ohjeita: 
'Sehän näkyikin olevan merkittykin 'ground' siinä CN1 liittimellä, kun tarkkaan katsoi. Ja sitä vasten nuo jännitteet on mitattu.

Mutta mutta toosassa näkyy olevan ainakin kolmea eri maatasoa. Tuon perus-GND:n lisäksi näkyisi olevan myös digitaalimaataso, DIG.GND. 5V:n regulaattori U21 on näköjään kytketty siihen. Jossain täytyy olla varmaan yhteys GND - DIG.GND, sen voisi varmistaa taas sillä ohmikoneella. Jos vastusta ei juuri ole, niin silloin tuo GND käy kyllä kaikkiin jännitemittauksiin.
Ja se kolmas maa on laitteen peltikotelo, siihenkin on jotain kytketty, ainakin joku häiriön poistokonkka.





Ja nuo raakajännitteet plus ja miinus 21V on ihan hyvät. Voltti-pari ei vaikuta tuossa mitään. Nuo lukuisat regulaattorithan siinä sitten sen jännitteen stabiloi käyttöön. Ja se pieni tärkeä juttu vielä, että mittarin miinus johto pysyvästi siihen GND:hen ja sitä vasten mitattuina pitäisi C100:n plus-navassa olla tuo noin 22V ja C96:n miinus navassa sitten se noin -23V. Sitten vastaavasti U3:n 3-pinnissä, tai C21:n plus-navassa +15V ja U2:n 3-pinnissä, tai C91:n miinus-navassa se -15V.'

Mittaustuloksiksi sainkin:
Regulaattori (In/Out)
U1: 22,3V / 5,0V
U2: 0 V / -15,0V
U3: 22,3V / 15,0 V
U21: 22,3 / 5,08 V
U8: 22,3V / 5,02 V
U9: 22,3V / 5,05 V
U11: 22,2V / 5,02V
U12: 22,3V / 5,07V

Kaikki muut näytti ok, paitsi U2:sen tulos oli omituinen. Mittasin sen vieläpä varmuuden vuoksi kolmeen kertaan.


Jälleen sain kommenttia: 'Noin nuo kaikki jänniteet voi mitata, mutten kyllä arvele, että niissä mitään vaikuttavia heittoja on. Mutta hyvä on varmistaa toki. On kyllä tosiaan lukuisia regulaattoreita tuossa. Siinä 'Supply'-kortilla laskin niitä ainakin 9 kpl ja sitten siinä 'Servo'-kortilla ainakin 2 lisää.'

Mittasin vielä
C100 plus napa: 22,2 V
C96 miinus napa: -23,4 V
C21: 15,0V
C91: -15,0V

Ja tuo U2 oli siis -15V, jota ihmettelin, mutta oli sen mukaan mitä ohjeissa arvioitiinkin sen olevan.


Siinä servokortillahan oli 8V:n regukin. Tuota 8 voltin jännitettä käytettiin ainakin moottoreihin, levykelkan liikuttamiseen ja levyn pyöritykseen ainakin.




Sain kysymyksen: 'Tuossa on sulla varmaa siis rekun sisään menojännite/ulostulojännite?
Huomaathan, että negatiivisissä 79-sarjan reguissa on 1 ja 2 pinnit eripäin'


Mittasin ja servokortin regut oli molemmat 7,93V/5,0V

Tässä vaiheessa kiittelin jo avusta ja aloin epäillä (ennenaikaisesti) ettei kysymys ehkä olisikaan sähköisestä ongelmasta, vaan että ehkä ongelma tulisi vain hihnan ja laserlukupään ongelmista

Puuttuvan hihnan tilasin ebaystä (oli vähän haastava koko ja paksuus, jota en löytänyt kotimaisista elektroiniikan peruskaupoista). Ajattelin että vaihdan sen ja sen jälkeen pustsaa CD-kelkan mikrokytkimet, koska ne liittyy myös tuohon laserlukupään prosessiin. Ja jos ei sekään auta niin sitten luultavasti olisi edessä laserlukupääkokonaisuuden vaihto.

CD-levyn tunnistusongelma selvisi. Irrotin CD-asemalle tuleva lattakaapelin ja huomasin että niitä hopeisia liitinkontakteja oli taittunut niin, ettei ne käytännössä olleet kosketuksissa. Ratkaisin tuon siten, että leikkasin sen verran pois mitä liuskat olivat taipuneet (koska siinä tuntui olevan varaa) ja painoin liittimen varovasti paikalleen. Sen jälkeen laitoin levyn sisään ja jälleen kädellä autoin laser-lukupääkokonaisuuden nousemaan ylös, jonka jälkeen levy löytyikin samantien. Vielä kun saisi postista hihnan niin tuon CD-yksikön ongelmat olisikin ehkä selätetty.

Lattakaapelin liuskat olivat taittuneet, ja aiheuttivat ongelman levyn löytymisessä

Vihdoin levyn tiedot löytyivät

Mutta ongelma ei vielä kokonaan ratkennut tällä. Liitin RCA-ulostuloista kaapelin kaiuttimeen (kahteenkin varmistaakseni). Mitään ääntä ei tullut ulos. Koputtelin kaikkia piirilevyjä. Painelin liittimiä. Sitten huomasin että yksi sulake on palanut. Se vanha lasiputkisulake oli F2AL250VP ja minulta löytyi F2A250VLAC. En tiennyt mitä tuo LAC tarkoittai, enkä löytänyt googlettamalla. Vanhan sulakkeen P ilmeisesti tarkoitti 'Pulsating' eli se kestäisi pulssimaisia vaihteluita. Toistaiseksi tuo uusi LAC versio sai nyt olla siinä testaamisen ajan, kunnes saisin tuollaisen P-version. Tämä ei kuitenkin muuttanut vielä mitään. Näytti että kaikille piireille tuli jännitteet, eli jostain muusta on kysymys. Pitäisi onnistua seuraamaan 'audiolähetettä' tuolta CD-yksiköstä RCA:lle asti, jotta havaitsisi missä se audiolähete katkeaa. Kuvassa juuri vaihto-operaatio menossa, siksi sulakepaikka tyhjänä. Muut sulakkeet näyttivät olevan kunnossa ohmikoneella mitattuna.


Lasiputkisulakkeiden merkinnöistä sain seuraavan lisätiedon:
'Eipä ole noissa lasiputkiropuissa tarvinnut miettiä kuin kirjaimia F, eli nopea ja T, eli hidas. Mutta kyllä netti tietää, L tulee 'Low Breaking Capacity':sta: https://www.swe-check.com.au/pages/learn_fuse_markings.php . Ja tuo 'Low' on siis pienin, tarkottaa 100A katkasukykyä. Medium olisi 500A ja High olisi sitten 1500A. Eipä taida meitin laitteissa olla etes 50 ampeeria katkottavaksi, siten tuo kirjain lienee ihan merkityksetön.'


Minulla oli piuha, jossa oli toisessa päässä RCA-pari ja sitten toisessa stereo 3.5mm liitin. Sillä noita yritin kuunnella. Myös toinen testaamani kaiutin oli pieni aktiivikaiutin, mutta aikakaudelta ennen bluetoothia. Yritin mittaillakin CD-soittimen RCA-ulostuloliittimestä, että tuleeko sieltä mitään ulos, mutta mikään ei värähtänyt (mittasin vain tasavirtamittauksena, liittimen sisälle pun mittapää ja liittimen runkoon musta).

Yhdellä piirikorteista (jossa ulosmenoliittimet olivat) oli 'mute' toiminnan rele. Ja sen yhteydessä oli D7 diodi (s.18 service manualissa). Kun mittasin tuota diodia sen ollessa piirilevyssä kiinni, sain molemmin päin sille 126 ohm. Ajattelin ettei sen varmaan pitäisi molempiin suuntiin noin alhaista ohmimäärää (ja samaa arvoa) näyttää. Jos nyt oikein tulkitsen niin tuo diodi olisi IN4148 , jota minulla ei tietysti ollut. 







Tässä tuo diodi piirillä releen kyljessä. Tein releen yhden jalan ja diodin väliin hyppylangan, koska näytti siltä että olin onnistunut yhden releen jalasta polttamaan piirilevyn hopeoinnin jalan kiinnityskohdasta pois. Juotos näytti huonolta, niin juotin sen uudelleen ja tina ei tarttunut siihen missä piirilevyn hopeointi olisi pitänyt olla, vaan jäi siihen jalkaan. Ja se jalka ja diodin toinen jalka näytti olevan piirilevyllä samassa 'liuskassa' yhteydessä toisiinsa. Niinpä varmistin sen yhteyden tuolla hyppylangalla.


Rele on tässä kuvassa alla, missä on 8 jalkaa
(6 tasaisin välein ja 2 vähän vasemalla hieman isommalla välillä,
joista toiseen se hyppylanka kiinnittyy).


Tässä vielä toiselta puolen tuo rele ja D7 diodi

Mute-piiri


Kun painoin kaukosäätimestä mute, niin mitään ei tapahtunut, eikä tullut myöskään mitään muteen viittaavaa merkkiä näytölle. Kaikki muut napit tuntuivat kaukosäätimessä toimivan. Silläpä aloinkin epäilemään, josko tuossa olisi mute koko ajan päällä, eli tuo rele olisi ja pysyisi väärässä asennossa. Se selittäisi aika hyvin hiljaisuuden.

Manuaali sanoi että mute on päällä kun 'kanava' vilkkuu (channel LED). Tuossa laitteen naamataulussa ainoa 'led' oli standby valo virtanapin yhteydessä. Näytöllä vilkkui käytännössä koko ajan se raita (oikealla nuo pienet numerot), joka oli soimassa. En tiennyt tarkoittiko se samaa kuin manuaalin kanavan vilkkuminen. Jos kyllä, niin sitten mute oli ilmeisesti koko ajan päällä, eikä mennyt pois, vaikka painoi mute-nappia.


Kappaleen pysäyttämisen, vaihtamisen tai pausettamisen 
yhteydessä laite meni mutelle


Tuli lisää ohjeita: 'Tuo diodin D7 (suojadiodi) tehtävä on suojata releen käämin aihettamilta jännitepiikeiltä. Jos se on releen rinnalla mitatessa saat diodille releen käämin vastuksen.
1N4148 on ihan passeli tai muu kohtuullisen nopea, mutta zenerdiodi tuohon ei käy. Huomaa myös, että suojadiodi on kytkettävä estosuuntaan. Kuten kytkentäkaaviossa on.
Jos mute olisi kokoajan päällä voit mitata lähdön RCA- liittimen keskitapin ja maan välin. Jos on jotakuin 0-ohmia on mute päällä. Ko. rele kun kytkee lähdön maihin. Sinällään releen käämi pitäisi olla ehjä kun sen jo aikaisemmin mittasit.
Saattaa olla kyllä releen ohjauksessa vikaa jos ei edes mitään indikaatiota mutesta tule.

Mittasin ja sain 47 Ohmia kummastakin RCA:n keskikarvasta laitteen runkoon

Seuraava ehdotus jonka sain oli: 'Mittaa vielä signaalimaata vasten eli rcan rungosta keskitappiin. Painele myös mute näppäintä. Jos ohmimittarissa ei mitään tapahdu voitanee olla melko varmoja, että mykkyys johtuu mute piiristä tai ainakin osallinen.'

Mittaukseni antoi 0.3 ohmia ja muten painaminen (tietysti CD-soitin päällä ja vielä playkin päällä) ei vaikuttanut tuohon RCA:n ohmilukuun mitenkään, mitatessani ohmi-alueella rca:n keskikarvan ja rca rungon välillä. Tein mittauksen vielä varmuudeksi niin että laitoin RCA:kaapelin kiinni RCA-ulostuloon, ja tein mittauksen kaapelin päästä, enkä 'RCA-portista', jotta saatoin olla varma, että mittajohto osuu siihen minne pitääkin.

Seuraava saamani kommentti olikin: 
'Jep. Mute piiri on jumissa.
Ensimmäiseksi (ilman sähköjä) mittaisin vastauksessa #34 näkyvässä kytkiksessä vastuksen R11. Jos on 2200 ohmia niin seuravaksi mittaisin kaikki tuolle tulevat jännitteet. Onko ne edes jotakin järkevää?'

No sehän olikin mielenkiintoinen mittaus. Oli ihan kuin olisi piirilevyssä kiinni olevaa konkkaa mitannut. Kun vastusta mittasi niin Ohmit lähti 200kohmista juoksemaan alaspäin. Vastus oli jotekin kenollaan piirilevyä vasten ja kun nostin sitä ylös niin paljastuikin että jotain huonoa sille on käynyt. Se, että tuolta oli yksi sulake palanut ja tämä vastus näytti sulaneelta tai räjähtäneeltä, kertoi ehkä siitä, että tässä laitteessa oli ollut jossain joku virtapiikki tai oikosulku. Näytti että se vastus oli käynyt todella kuumana jossain vaiheessa ja kärventänyt piirilevyn pintaa myös. Onneksi tämä oli vihdoinkin sellainen osa, joka minulta löytyi vastuslajitelmasta, jonka joskus olin ostanut.

Puolilksi sulanut vastus



Vaihdoin R11 vastuksen ja nyt, kun mittasin RCA rungon ja keskikarvan ohmit niin edelleen oli sama efekti. Ohmit lähti 400k ohmista vinhaa vauhtia putoamaan nollaa kohti


Katsoin että että tuo CN4 oli myös muteen liittyvä liitin (vastaus #35). Irrotin sen ja laitoin takaisin. Sitten aloin katsoa että mitä muita vastuksia siinä linjassa on. Yhden vastuksen jalka oli oudosti ylempänä (vastukset yleensä juotetaan niin että ne on kiinni piirilevyssä, tämä oli toiselta puolen ilmassa). Painoin sitä ja se liikkui alaspäin (eli ilmeisesti huono tai olematon juotos). Ääni alkoi kuulua kaiuttimesta. Mute ei edelleenkään toiminut kaukosäätimellä, mutta nyt se ei olllut ainakaan jumissa. Eli nyt pystyi kuuntelemaan musaa. Piti kuitenkin selvittää tuota mute-ongelmaa. Ja juottaa tuo äsken liikkunut vastus paremmin.

R40 antoi mittausarvoksi 209kohm vaikka sen olisi pitänyt olla 330kohm. Mietin että oliko se normaalia, että kun vastus oli kiinni piirikotilla, jossa on konkkia, niin ne arvot juoksee ylhäältä alas tai alhaalta ylös ja hidastuvat sitten päättyen johonkin lukemaan? Olin ollut siinä ymmärryksessä, että vastuksen arvon pystyy mittaamaan sen ollessa kiinni, eikä sitä tarvitse irroittaa, kuten konkkaa. Mutta nyt tämän piirikortin vastukset käyttäytyivät juuri niin, että ne arvot lähtivät jostain arvosta juoksemaan ja hidastuivat ja pysähtyivät kun odotti. Vaihdoin jo yleismittariinkin pariston, kun aloin epäillä sitä. Ja mittasen sitten vanhan pariston uudella 9V paristolla ja se antoi vanhan arvoksi 8.83v, eli ihan ok sekin oli ollut. Suurin osa vastuksista käyttäytyi kuitenkin mitattaessa normaalisti. Vain muutamassa tuota mittaustuloksen juoksemista esiintyi.


Tähän sain sitten opastusta: 'Vastuksen R40 rinnalla on elko C29. Tuo "juokseminen" on tuossa tapauksessa normaalia. Asiaa voisi verrata aikaisemman suojadiodin mittaamiseen jossa itse asiassa mitattiin releen kelan resistanssia. Eli kytkistä olisi sen verran hyvä lukea ja arvioida miten muut komponentit mahdollisesti vaikuttavat.
Itse asiaan: nyt kun soitto soi niin nyppää liitin CN4(mute) irti. Jos soitto soi edelleen tarkasta transistorin Q3:n kunto. Tarvittaessa muutkin mute piiriin kuuluvat trankut.'


Kävin läpi kaikki vastukset servokortilla ja DAC kortilta. Löysin pari vastusta, jotka näytti aivan väärää lukua ja niiden kohdalla sitten vaihdoin/lisäsin vastuksen:

'Vastukset:
R11 vaihdettu
R40 vaihdettu
R78 LISÄTTY (puuttui kokonaan vaikka oli skemassa)

Servokortilla
Vastukset:
R63 (näytti 1.9k), vaihdettu skeman mukaan 100k
R59 (näytti 44k) vaihdettu skeman mukaan 68k'

Ja vaihdoin myös konkkia, koska tavoite kuitenkin oli, että tämä jäisi itselleni ja tulisi olemaan käytössä pidempään. Nykyisten konkkien tunnit olivat teoreettisesti todennäköisesti ylitetty jo hyvän aikaa sitten. Tietäisipä sitten, että ne on nyt vuosia eteenpäin kunnossa (kunhan laitetta vain aktiivisesti käytettäisiin)

Kun CN4:n otti irti niin ääntä ei tullut. Kun sen laittoi takaisin niin ääni tuli taas. Se mikä oli muuttunut nyt on se, että rele naksuu. Kun pysäytin soiton (stop) niin rele naksahti ja kun painoin taas play niin rele naksahti uudelleen. Kun vaihdoin kappaletta eteenpäin tai taaksepäin niin rele naksahti. Ainoa mikä nyt ei toiminut, on tuo mute nappi tuossa kaukkarissa.

Ajattelin että voisin vaihtaa vielä tuon diodin tuossa releen vieressä DAC kortilla, eli D7:n, joka oli huolto-oppaan mukaan IN4148. En vain ymmärtänyt sen datasheetistä, minkälaiset arvot minun pitäisi siitä saada https://www.diodes.com/assets/Datasheets/ds12019.pdf. Minulla oli diodi, joka yleismittarin dioditestiastuksella antoi 0,613V ja kiinalainen komponenttitesteri antoi Uf=717mV ja C=0pF. Eli en nyt ollut varma sopisiko tuo diodi tuohon D7:n paikalle.


Aloin tulla siihen tulokseen ettei muten ja volumen ehkä eded tulisi toimia tässä laitteessa? Oletin että se olisi ohjannut tässä laitteessa mutea, mutta nyt kun luki tuota opasta niin tuntui, että se viittaisi vahvistimeen, jolla varmaan tarkoitetaan Cambridge audion erillistä vahvistinta. Tässä kaukkarissa ei mute napin lisäksi toiminut myöskään äänenvoimakkuuden napit. Operations manual tuntui puhuvan vavhistimesta tuon muten ja äänenvoimakkuuden kohdalla.




Näytti siltä, että CD-soitin käytti tuota sisäistä mutea vain siihen, että hiljensi audiokanavan, kun tehtiin muutoksia levyn soittamisessa (play/stop siirtymä) tai vaihdettiin kappaletta. Mutta ei ollutkaan käyttäjän käytettäväksi tehty, vaan se toiminta on käyttäjälle vain erillisestä vahvistimessa, jota myös tällä kaukkarilla ohjataan. Se, että kaukkarissa nuo napit löytyivät, ja se, että laitteessa tuollainen mute-toiminne oli, hämäsi minua jonkin aikaa.

Tuo D6 olisi pitänyt olla arvoltaan sama kuin D7. Nythän D6 antoi suunnilleen sen arvon, mitä nuo minun komponenttivarastossa olevat diodit antoivat. Mutta D7 mitatessa antoi molempiin suuntiin diodimittauksella tuon 0.123V, kun muut diodit antoivat vain toiseen suuntaan. En tiedä miten nuo muut komponentit (tai se rele) vaikutti D7:aan, eli olisiko eri arvo voinut johtua niistä. Mutta se, että sain siitä molempiin suuntiin arvot, kuulosti vialliselta diodilta.


Sain taas opastusta: 'Kuten jo aikaisemmin oli puhetta tuosta D7:stä et saa tolkun lukemia koska releen kela on rinnalla. Jos jostakin syystä tuon haluat  mitata niin irrota  diodin toinen pää piirilevyltä.
Itse asiassa laite taitaa nyt toimia? Nyt kun näkee koko käyttöohjeen niin siinähän selvästi sanotaan, että mute-näppäin vaikuttaa vain saman sarjan vahvistimeen.'


Kiitin kaikkia opastukseen osallsitneita avusta, CD-soitin toimi taas. Kävin vielä etupaneelia läpi. Siellä oli painonappien joustinaineena pehmustetta, joka oli sulanut tahmeaksi mössöksi. Näytti olleen jotain suprerlonin tapaista. Painonapit oli tuollaisia kohtuu moderneja mikrokytkimiä. Olisin nekin vaihtanut samalla, jos olisi ollut varastossa. Muutama niistä tuntui vaativan aina parikin painallusta. Ja olivat umpinaisia, jota ei näyttänyt pääsevän putsailemaan. Mutta se ei ollut loppupelissä mikään iso ongelma.





Hyvä kokemushan tämä oli. Nuo nappien pehmusteet ratkaisin kutistesukalla. Ei nyt paras ratkaisu, olisi voinut olla paksumpikin, mutta toimi. Laitan joskus tulevaisuudessa tilaukseen noita mikrokytkimiä ja vaihdan myös ne. Play-nappia (jota tietysti käytetty tuossa ehkä eniten), joutuu välillä painelemaan viisikin kertaa, että se tajuaa tulleensa painetuksi. Kaukkarista toki asiat toimii ilman ongelmia.

Nappien uudeksi pehmusteeksi kutistesukasta leikatut palaaset

Napit takaisin paikoillaan uusilla pehmusteilla

Nämä konkat menivät vaihtoon. Olisihan näillä voinut ajaa ja odottaa että ne kypsentyy yksitellen. Monella se nykyinen kunto oli 70% nimellisarvosta, joka nyt ei ehkä enää ole ihan paras kunto. Tämän lisäksi viisi vastuta meni myös vaihtoon.

Nämä konkat tuli vaihdettua korjauksen yhteydessä, osa
vain varmuuden vuoksi, koska tunnit olivat kaikilla jo täynnä



CD-soitin toimintakuntoisena onnistuneen korjausoperaation päätteeksi.



9. huhtikuuta 2024

10v Radioamatöörinä tänään 9.4.2024


QTH on muodostunut 10v tämän näköiseksi monien mutkien ja laitteiden kautta


9.4.2024 on tasan 10v siitä kun minulle myönnettiin Traficomista radioamatöörilupa. Tämän 10v loppuun mahtui 3v Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) hallituksen jäsenenä ja viimeiset 5v SRAL markkinointitiimissä. Markkinointitiimissä tein parin viimeisen vuoden aikana SRAL uutiskirjettä, isännöin SRAL webinaareja ja osallistuin Suomen DX-Liiton ja Suomen Radiohistoriallisen seuran kanssa kahdesti Oodissa järjestettyyn Maailman Radiopäivä tapahtumaan, jota vietetään joka vuosi 13.2.

QTH eli amatööriasemani on vakiintunut lanka-antennein toimivaksi ja maksimissaan parin sadan watin lähetysteholla. Tällä hetkellä QTH:sta löytyy: 

ANTENNIT:

- OCF-dipoli, joka on optimoitu 20m (14.250Mhz), mutta jolla pääsee myös muille taajuuksille 10MHz ja 40MHz välillä. 

- 40Mhz/80Mhz trappidipoli. Olen tullut siihen tulokseen, että trappidipolit on lähinnä erittäin huono kompromissi. Tämä on antenni, joka tontin pienuudesta huolimatta tulee ratkaista tulevaisuudessa toisella tavalla.

RADIOT:

- Icom IC-7300 kansanradio

- Icom IC-706 mkII, jolla voi kuunnella 70cm/2m melko hiljaiseksi muuttuneita toistinasemia. Ja jolla saa 100W lähetystehon myös reissussa.

- Toisena reissuriginä on Elecraft KX3, joka on aivan huippurigi edelleen. Siinä rajoituksena pienempi lähetysteho, eli 15W ulkoisella akulla. Lineaarisena vahvistimena eli linukkana on RM Italy BLA350


ELEKTRONIIKKA

Paljon tähän amatööriharrastukseen on liittynyt myös yleinen kasvanut kiinnostus radioihin ja elektroniikkaan. Sen myötä on kuvaan tullut myös putkiradiota ja erilaisten vanhempien hifilaitteiden korjailu ja parantelu. Siksi tuo QTH:n harrastuspöytä on täynnä radioita ja elektroniikan laitteita.


QTH työskentelypöytä koostuu radioista ja elektroniikan laitteista


Elektroniikan harrastaminen on viime aikoina levinnyt myös vanhojen retrotietokoneiden korjailuun ja assembler opiskelun jatkamiseen (joka on jatkunut on/off aina 12 vuotiaasta lähtien). Mielenkiintoista tutkimista ja opiskelua riittää. Myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on tullut hankittua, hyvä käsikirjasto vanhoja radiotekniikkaan ja -korjaukseen liittyviä perusteoksia.Valitettavasti kaikkia mittalaitteita ei mahdu pöydällä pitämään, jos haluaa pystyä vielä tekemäänkin jotain. Niinpä osa mittalaitteista on päätynyt lattialle torniksi, siten että alimmainen laite on renkailla varustetun, ehkä enemmän muuttoihin tms tarkoitetun pyörillä varustetun 'siirtoalustan' päällä. Peruslaitteina elektroiniikassa on labrapoweri, oskilloskooppi, signaaligeneraattori ja spektrianalysaattori, audioanalysaattori, yleismittari (digi ja analogi), LCR-mittari sekä juotin- ja imujuotinasemat. Joitain asioita on kertynyt tuplastikin, kun on analogiset ja digitaaliset versiot.

Lisää mittalaitteita, sekä Commodore näyttö
retrotietokoneharrastamiseen

Välillä rentoudutaan ja haetaan vaihtelua retrotietokoneista