15. helmikuuta 2015

Tutustumista digimodeen - digitaalista pulputusta ja modeemihistorian havinaa

M-Audio äänikortti RTTY, PSK ja CW kuuntelussa
Vanha M-Audion USB-äänikortti ajoi vielä hyvin asiansa
Olen käyttänyt logitukseen ja clusteritietoihin sekä Kenwoodin TS2000 hallintaan HamRadioDeluxe sovellusta. Siinä on myös Digital Master sovellus, jolla pystyy lähettämään ja vastaanottamaan CW:tä ja RTTY:tä tietokoneavusteisesti rigin kautta. Olen toki lukenut mitä nuo moodit periaatteessa on mutta minulla ei ole ollut mitään käytännön ymmärrystä siitä miten homma toimii. Ja pitkään on homma kiikastanut siitä että vanhassa tornimallisessa PC:ssäni ei ole ollut enää Win7:lle äänikortille ajuria joten en ole saanut äänikorttia ollenkaan näkymään. Ja nuo CW ja RTTY ja PKS näyttävät siis vaativan että on jonkinlainen äänikortti ja se on yhdistetty rigiin.

Muistin että minulla on musiikkisoftia varten aikanaan ollut ulkoinen äänikortti, jossa on USB-liitäntä tietokoneeseen. Pitkällisen 'arkistojen' kaivelun jälkeen se löytyikin johtoröykkiöiden seasta. Laitoin sen kiinni tietokoneeseen ja kävin hakemassa ajurin, joka oli 'vanhentuneiden tuotteiden' listassa. Mutta Win7 ajuri löytyi ja sain äänikortin näkymään tietokoneessa. Sitten Rigin speaker2 lähtöön 3,5mm plugilla audiojohto kiinni ja sen toinen pää USB äänikortin Inputiin.

Saman iltana jo sain CW:tä näkymään selväkielisenä. Aika hienoa. Ja sovelluksessa oli jo valmiina makroja joilla voi vastailla nopeasti yhdellä napin painalluksella. Näin helppoa siis CW voisi olla. Mutta en lähtenyt vastailemaan sillä se ei vielä riitä että kone osaa kirjoittaa CW:tä, sillä pitää vielä tietää että mitä niissä CW-viesteissä kuuluu sanoa. Siellä kun käytetään huomattavasti paljon enemmän lyhenteitä kuin puhemuodossa. Mutta olipa hauska siitä piipityksestä saada tolkku ohjelman avulla.
RTTY digimode selväkielisenä
RTTY didpulputusta selväkielisempänä

Nyt seuraavana päivänä aloin sitten testailla saisinko niitä pulisevia piipityksiä selväkielisiksi. Siis niitä, jotka tuovat minulle mieleen 90-luvun modeemiajat, kun modeemit kuulosti juuri samalta luodessaan yhteyttä ja kätellessään toisen modeemin kanssa. En vielä ole hahmottanut että miten niistä pulinoista voi erottaa että mitä protokollaa ne ovat, RTTY vai PSK vai joku niistä monista muista vaihtoehdoista. Mutta käänsin asian toisinpäin. Menin katsomaan www.reversebeacon.net sivustolta (vihjeen sain OH5TQ:n sivuilta) että mitä asemia on havaittu ja mitä ne ovat lähettäneet. Siellä olikin sitten kuvauksessa että RTTY CQ tai CW CQ. Ja kun valitsin RTTY CW:n ja sitten sovelluksesta valitsin RTTY-45(AFSK) niin alkoi jo digipulputus muuttua tutun näköiseksi tekstiksi. Nyt tässä päivän aktiivisesti CW:tä opiskelleena huomasin että RTTY:n lyhenteet ja tapa kirjoittaa ja käytetyt lyhenteet näyttää samalta kuin CW.

Täytyy jatkaa opiskelua LCWO.NET sivustolla CW:n oppimiseksi. Samoin olen lukenut SRALin opasta CW-lyhenteistä ja malliqusoista. Ennen kuin alan vastailemaan RTTY:llä ja CW:llä niin täytyy vielä selvittää enemmän periaatteita ja käytäntöjä. Eli kuuntelua... se HAMi-sääntö, kuuntele, kuuntele ensin :) CW:llä en halua olla vain sovelluksen varassa vaan haluan osata vastata jotain 'paddle':lläkin tarvittaessa - vaikka sitä CW:tä voi kirjoitella ensin tietokoneenkin ruutuun ja kone muuttaa sen sitten CW:ksi, mutta olen nyt päättänyt sen CW:n opetella ihan oikeasti ensin.

Näissä modeissa on se hyvä puoli että vaikka minunkin OCF-antennilla on ollut vaikeuksia kuulla jenkkiasemia niin nämä modet kantavat paljon pidemmälle ja näiden avulla kantavuus pitenee huomattavasti jo ilman että laitteistoa tai antenneja tarvitsee muuttaa.

Nyt kun olen ensin kokeillut mistä on kysymys niin löysinpä aika hyvän lyhyen yhteenvedon digimodeista ja siihen tutustumisesta.

14. helmikuuta 2015

Suomi qusoja 40 metrillä

HAM Radio rig on 40 meter band
Rinkulaa 40 metrillä
Viime aikana olen huomannut 40m toimivan aika hyvin, mutta siellä pitää olla oikeaan aikaan, joka on tarkoittanut yleensä minun kohdallani myöhempää iltapäivää muutamien tuntien ajan. Sama koskee minulla 80m, joka toimii lähinnä päivällä. 160 metrillä en usein kuule mitään ymmärrettävää puhetta, sillä tällä taajuudella useimmiten kaikki on puuroutunutta, johtuen siitä ettei antennini ole optimaalinen tuolla taajuudella. Iltaa myöten 40 metrillä, noin viidestä eteenpäin, on sitten alkanut Venäjän ja Italian hamit vyöryä valtaamaan tuon alueen. Se vain puskee väkisin läpi radiokelin iltaa kohden muuttuessa. Eilen oli poikkeus aiempiin päiviin. 40m taajuudella keskusteltiin rinkulaa 7.060.00 taajuudella vielä 7 aikaan illalla, joka hämmästytti myös kokeneempia hameja (itse kun en välttämättä olisi edes erottanut tuon olevan poikkeuksellista). Näihin tällä alueella oleviin keskusteluihin osallistui kotimaasta hameja Porin edustalta, Joensuusta, Oulusta, Sipoosta, Hämeenlinnasta jne. eli Oulusta alaspäin joka suunnalta.

Tähän asti olen kuunnellut lähinnä 2m toistimia mutta suorissa kotimaan qusoissa näköjään myös 40m näyttää olevan toimiva ja käytetty alue. Yksi puoli tässä onkin se että pitää onnistua löytämään ne vuorokauden ajat ja taajuudet jossa on toistuvia 'rinkuloita' eli mihin samat hamit tulevat keskustelemaan toistuvasti. Sen jälkeen tietää itsekin minne kannattaa mennä kuuntelemaan ja keskustelemaan mihinkin aikaan vuorokaudesta/viikosta.

Ikävä kyllä mitä pidempiä aallonpituuksia haluaa kuunnella, sitä pidempiä antennien on pääsääntöisesti oltava. Niinpä 80 ja 160m tulevat olemaan minulla vähän haastavia jopa puoliaaltoantennilla, joka siis tarkoittaisi puolet noiden aallonpituuksien mitasta. Toki on olemassa trappiantenneja jossa antennin pituutta saadaan ihan vain kiertämällä antennin päähän 'kelalle' antennikaapelia, joka sitten käytännössä saa aikaan sen että 'lyhyempikin' antenni pystyy kuuntelemaan pitkiä aallonpituuksia. Olen kuitenkin käsittänyt että trappiantennit ovat sitten vastaavasti häiriöherkempiä, eli aina kompromisseissa on se toinen puoli. Paras olisi kun olisi se ainakin 40m korkea masto johon voisi sitten viritellä jagien lisäksi vaikka minkälaisia dipoleita :)

Tästä päästäänkin taas siihen että tärkein elementti koko kuuntelemisessa on antenni. Ja kun kävin katsomassa OH2LZC sivuja (aivan mahtavia ja humoristisia HAM videoita!!!!)  - ja katsoin hänen sinne laittamiaan kuvia 'mobiili-asemista' ja erilaisia reissuantenneja jotka olivat yagi-antenneja, niin taas heräsi into itsekin viritellä jotain vastaavia. Ikävä kyllä en juurikaan pysty saamaan syöttöpistettä 15 tai 20m korkeudelle, mutta on mukava nähdä että niitä yhteyksiä jotkut onnistuvat pitämään matalammallakin olevilla antenneilla. Täytyykin alkaa suunnittelemaan kevään aikana minkälaisia lisäyksiä tekisi ja kesällä niitä voi sitten alkaa toteuttamaan. Toinen dipoli, yksi pidempi vertikaaliantenni ja sitten joku reissutyyppinen jagi olisi ehkä seuraavana listalla. Ja tietysti reissurigi, sillä vaikka Kenwoodin TS2000 on periaatteessa 'kannettava', niin en viitsi sitä alkaa kuljettelemaan. Se on todellisuudessa vähän liian iso siihen hommaan. Ja hyytelöakku, josta saa virtaa reissuradioon ilman vaarallisia huuruja :)