PSK31 Digimode yhteys ensimmäistä kertaa

Signalink USB ulkoinen modeemi lähettämässä PSK31 digimode viestiä 80m:llä

Olin pitänyt kusoja (QSO eli yhteys toiseen radioamatööriin) puheella. CW:tä (sähkötystä, morsetusta) en vielä osaa. Digimode sen sijaan on mahdollista tietokoneavusteisesti. Se vaatii äänikortin (ulkoiset tuntuvat olevan siinä hommassa suosittuja) sekä tietokoneen ja sen että radio on yhdistetty tietokoneen (ulkoiseen) äänikorttiin. Tietokone ja radio minulla jo olikin yhdistetty aiemmin jotta saatoin käyttää radion ohjaamiseen ja logitukseen Ham Radio Deluxea eli HRD:tä.

Olin jo kuunnellut radiollani digimodeja ja katsellut niitä vesiputousnäyttöinä Ham Radio Deluxe ohjelmassa tietokoneella. Mutta ongelma oli siinä että ohjelmassa pitää valita mikä digimode on kyseessä ja niitä vaihtoehtoja erilaisille digimodeille on aika paljon. On RTTY:tä, PSK:sta löytyy useampi muoto, ja on vaikka mitä muuta. Ja kun kuulee jotain piipitystä tai vihellystä tai ujellusta, niin ei tiedä että mikä digimode on kyseessä ja siksipä onkin aika mahdoton valita oikeaa digimode-muotoa sovelluksen valikosta. Olen toki kokeillut brute forcea eli kokeillut vuoronperään jokaista, mutta onnistumisen mahdollisuus siinä on aika pieni. Käytännössä käytetyt taajuuden eri digimodeille vaihtuvat käytetyn digimoden mukaan ja jos valitsee sovelluksesta tietyn digimoden niin taajuus saattaa olla sille digimodella väärä.

Minua kiinnosti ajatus siitä että tietoa voi siirtää tietokoneiden välillä radioteitse, ilman internetiä. Eli tarvittaessa poikkeustilanteita silmälläpitäen (etsintätehtävät, luonnonkatastrofit tms) jolloin tarvitaan yhteyksiä ja jotka voitaisiin muodostaa radioamatöörien radioverkolla. Tämä radioverkko voi toimita viranomaisverkkojen apuna tai korvaajana tiukoissa tilanteissa (enkä nyt tarkoita niin rankkaa tilannetta kuin sotatila, vaan muita poikkeustilanteita). Meidän infra (sähköverkko, Internet) on edelleen todella haavoittuva. Ja jatkuvasti itse asiassa yhä enemmän haavoittuva. Niinpä mielestäni näitä varautumisen toimintamalleja on syytä harjoitella ja varautua siihen että pystyy sitten osaltaan olemaan apuna jos tilanne sitä vaatii. Digimodella voidaan välittää tekstimuotoista tietoa, tiedostoja, jopa TV-kuvaa (ainakin hidasta versiota 'slow tv', jossa kuvia per sekunti ei lähetetä niin montaa kuin normaalissa TV-lähetyksessä) ja melkein mitä vaan, mutta lähettäminen vaatii aina saman 'protokollan' käyttämisen molemmissa päissä ja radioyhteyksien (amatööripuolella) yleensä kaistan hitaus asettaa omat rajansa sille mitä käytännössä kannattaa lähettää.

Aloin lueskelemaan digimodesta ja huomasin että PSK31 on yksi yleisesti käytetyistä. Se vastaa aikalailla chättäilyä. Sillä erotuksella että edelleen kun on kyse radioamatööritoiminnasta niin toimitaan tiettyjen sovittujen protokollien mukaisesti. Eli aloitetaan kutsulla tai vastataan toisen kutsuun omalla kutsulla. Vaihdetaan raportteja. Mutta lisäksi PSK31:ssä on paljon lyhenteitä ja käytänteitä jotka tuleva sähkötyksestä. Ja koska en ollut CW-yhteyksiä tähän asti pitänyt, oli minulla ensin pieni opetteleminen noissa lyhenteissä. Eli miten esim. päätettiin oma viestivuoro jotta toinen pää tietää että nyt on hänen vuoro sanoa jotain. Eli päättämällä viesti kirjaimeen 'k' tai 'kn'. Yhteyden lopussa kun koko yhteys päätetään niin annetaan 'sk' eli 'Silent Key' ja sen jälkeen ei sitten enää sanota yhtään mitään.

USB Signalink ulkoinen äänikortti avattuna jumpperijohtojen asentamista varten

Toinen asia, noiden lyhenteiden lisäksi, jonka huomasin oli että useampi kertoi omistavansa Signalink USB ulkoisen äänikortin, jossa on lähettämisen ja vastaanottamisen sekä viiveen sääntö potentiometreillä. Tilasin sellaisen ja kun se saapui niin yllätyin että siinä piti radiokohtaisesti asettaa 'jumpperit' sisällä. Ja kyse ei ollut sellaisista jumppereista joita yleensä näkee vaikka tietokoneen emolevyillä.

Ensimmäinen valkoinen johdonpätkä jumpperi laitettu paikalleen
prosessorikannan näköiseen alustaan

Äänikortti piti ensin ruuvata auki ja varovasti liu-uttaa piirilevy ulos joka edelleen oli kiinni äänikortin naamataulussa. Varoen ettei raapaise tai taita mitään rikki piirilevyä ulos vetäessään. Nämä jumpperit olivat molemmista päistä kuorittuja johdonpätkiä, jotka tulivat äänikortin mukana ja jotka piti asetella sitten prosessorikantaa muistuttaviin 'nastoihin' radiomallikohtaisesti. Jumpperien asettamisessa auttoi kun jumpperijohdon taittoi etukäteen U-muotoon.

Jumpperilangan asentamista helpotti kun johdonpätkän taivutti valmiiksi
U-muotoon ennenkuin yritti painaa johdonpäitä paikoilleen prosessorikantaan

Jumpperilangat asennettuna paikalleen Kenwood TS-2000:lle sopivaksi

Jumpperilankojen asentamisen jälkeen kasasin Signalink USB äänikortin ja liitin sen tietokoneeseen USB-johdolla sekä radioon Kenwood TS-2000:ssa AC2 paikkaan din-liittimellä (Signalink päässä tuo AC2 kaapeli on RJ-45). Tilatessa piti tilata radiomallikohtainen johto, jonka otin TS-2000:seen mutta myös Yaesu 857D:hen siltä varalta että käyttäisin Yaesua ja Signalinkkiä joskus peditiolla. Huonompi puoli on se että jos haluaa käyttää Signalink USB äänikorttia toisella radiolla niin joudun taas avaamaan äänikortin ja irrottamaan jumpperilangat ja asentamaan ne eri tavalla toisen mallista radiota varten. Kokeilin jo kaapelin irrottamista kun olin asentanut ne paikalleen ja ne on kyllä todella tiukassa, joten en tiedä kuinka monta kertaa niitä saa revittyä irti rikkomatta mitään :)

HRD Digital Master 780 sovellusikkunan vesiputous (waterfall)
näytössä ensimmäisiä PSK31 viestejä

Kun äänikortti oli liitetty radioon ja tietokoneeseen oli aika testata miten homma toimi. Äänikortin säätimet kannattaa asettaa niin että delay nollille (äärimmäinen vasen asento) TX ehkä 1/3 jaRX ehkä 1/4 asentoihin. Eli hyvin varovasti etteivät lähetys ja vastaanotto olisi liian kovalla, jolloin tapahtuu 'yliajo' overdrive ja signaali vain puuroutuu. Radion lähettävä teho on asetettava 15W-20W (15W riittänee). Lähetysteho ei saa olle tuota kovempi tai se 'ylilyö' lähetyksen ja häiritsee ja estää kaikkien muidenkin viestinnän. Sen lisäksi radiosta täytyy asettaa dataliikenteen nopeus pakettiradiolle 9600bps, ei nopeammaksi tai yhteys ei toimi. Tämä tuotti minulle pitkään päänvaivaa kun en millään keksinyt miksi äänikortti ei toimi vaikka tein niin kuin ohjeet kertovat. Tätä vain ei kerrota niissä ohjeissa jotka on äänikortin mukana tai jotka yleensä ensimmäisenä löytää valmistajan sivuilta. Jostain syystä ohjeita on ripoteltu erilaisiin dokumentteihin ja tämä tieto löytyi yhdestä dokumenteista vasta pitkän etsimisen jälkeen. Kun pudotin tuon nopeuden radiosta pakettiradiodatalle 9600bps niin äänikortti alkoi toimimaan.

Olin lukenut bpsk31.com sivuilta käytettävät taajuudet, kuten 7.040Mhz tai 7.080Mhz (käytännössä tuo 7040 on se jossa tuntuu liikennettä olevan) 40m taajuudella. Lisätietoa keskusteluprotokollasta löytyy englanniksi täältä. PSK31 toimii siten että mennään tietylle taajuudelle (esim. 7040) ja valitaan sieltä ylempi sivukaista USB (ei siis LSB kuten puheella valittaisiin) ja sitten käynnistetään HRD:stä DM780 sovellus. Sitten on syytä katsoa että ikkunan alareunassa oleva audio% palkki näyttää n.50-85% voimakkuutta. Ja jos audio näyttää liian matalalta niin täytyy nostaa RX (R=Receive) voimakkuutta hieman.

Lähettämässä PSK31 digimodella kutsua (CQ CQ....). Lähetettävä teksti yliviivautuu sitä mukaan kun se on lähetetty

HRD:ssä käytetään valmiita makroja (kuten kuvassa tuo laatikko missä lukee 'Reply' ja sitten on numeroiden vieressä kuvauksia mitä ko. funktionapista saa lähetettyä) jolla voidaan yhdellä napinpainalluksella saada ennalta valmisteltu teksti lähetysvalmiiksi ja toisella napinpainalluksella sitten käynnistetään tuon tekstin lähettäminen. HRD:ssä on default-makrot valmiina. Ja yritin monta kertaa editoida ja muuttaa niitä ja huomasin vain lähettäväni alkuperäistä muuttumatonta tekstiä. Sain haeskella vastausta aika pitkään mutta löytyihän se lopulta. HRD:ssä ei default makroja voi poistaa eikä muuttaa. Tarkoitus on että käyttäjä tekee ihan uuden makrosetin ja korkeintaan kopioi noita tekstejä default-makroista niihin oman makrosetin uusiin makroihin ja muokkaa niitä niissä omissa makroissa. Silloin ne omat makrot kyllä tallentuvat.

Ensimmäinen yhteys PSK31 digimodella tapahtui saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa 

Ensimmäisen kuson pidin saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa. Kuso oli lyhyt ja käytin osin makroja mutta välillä kirjoittelin ihan vapaata tekstiä kuten tässä tuo ensimmäinen rivi. Toinen ja kolmas on sitten makronapista tullutta tekstiä. Kun teksti on kirjoitettu niin vasta sitten painetaan 'lähetä' nappia eli minulla se on F4 funktio-nappi. Kun kuso oli päätetty, niin valitsin vielä logiin tallentamisen HRD-vasemmasta reunasta johon olin tuonut logi-modulin näkyviin. Muotona ei nyt logissa olekaan SSB vaan PSK31. Ekä digimodekuso on siis nyt pidetty.

PSK:ta on hauska seurata iltaisin, kun se kuuluu (näkyy) useamman tunnin vielä sen jälkeen kun puhe (SSB) ei enää kuulu. Eniten tuntuu PSK:ssa olevan lähialueilla äänessä Saksalaiset, Italialaiset, Puolalaiset, Venäläiset. Mutta on siellä muitakin. Ja kaikki on tietysti vuorokaudenajasta, antennista, keleistä ja vaikka mistä kiinni. Ihan niinkuin puheenkin kanssa.

Näin on taas harrastus laajentunut. Digimodeja on todella monenlaisia ja erilaisiin käyttöihin. Nyt keskityn jonkin aikaa opettelemaan PSK31 käyttöä ennen siirtymistä seuraaviin (kuten RTTY jne).

Ja tietysti se CW on tavoitteena kunhan sen nyt kunnolla oppii. Tämä PSK31 tosin auttaa siinäkin koska sen myötä oppii CW:ssäkin käytettävien lyhenteiden käyttöä. Puheessa SSB:llä näitä lyhenteitä ei ihan noin paljoa käytetä.

Tutustumista digimodeen - digitaalista pulputusta ja modeemihistorian havinaa

Vanha M-Audion USB-äänikortti ajoi vielä hyvin asiansa

Olen käyttänyt logitukseen ja clusteritietoihin sekä Kenwoodin TS2000 hallintaan HamRadioDeluxe sovellusta. Siinä on myös Digital Master sovellus, jolla pystyy lähettämään ja vastaanottamaan CW:tä ja RTTY:tä tietokoneavusteisesti rigin kautta. Olen toki lukenut mitä nuo moodit periaatteessa on mutta minulla ei ole ollut mitään käytännön ymmärrystä siitä miten homma toimii. Ja pitkään on homma kiikastanut siitä että vanhassa tornimallisessa PC:ssäni ei ole ollut enää Win7:lle äänikortille ajuria joten en ole saanut äänikorttia ollenkaan näkymään. Ja nuo CW ja RTTY ja PKS näyttävät siis vaativan että on jonkinlainen äänikortti ja se on yhdistetty rigiin.

Muistin että minulla on musiikkisoftia varten aikanaan ollut ulkoinen äänikortti, jossa on USB-liitäntä tietokoneeseen. Pitkällisen 'arkistojen' kaivelun jälkeen se löytyikin johtoröykkiöiden seasta. Laitoin sen kiinni tietokoneeseen ja kävin hakemassa ajurin, joka oli 'vanhentuneiden tuotteiden' listassa. Mutta Win7 ajuri löytyi ja sain äänikortin näkymään tietokoneessa. Sitten Rigin speaker2 lähtöön 3,5mm plugilla audiojohto kiinni ja sen toinen pää USB äänikortin Inputiin.

Saman iltana jo sain CW:tä näkymään selväkielisenä. Aika hienoa. Ja sovelluksessa oli jo valmiina makroja joilla voi vastailla nopeasti yhdellä napin painalluksella. Näin helppoa siis CW voisi olla. Mutta en lähtenyt vastailemaan sillä se ei vielä riitä että kone osaa kirjoittaa CW:tä, sillä pitää vielä tietää että mitä niissä CW-viesteissä kuuluu sanoa. Siellä kun käytetään huomattavasti paljon enemmän lyhenteitä kuin puhemuodossa. Mutta olipa hauska siitä piipityksestä saada tolkku ohjelman avulla.

RTTY didpulputusta selväkielisempänä

Nyt seuraavana päivänä aloin sitten testailla saisinko niitä pulisevia piipityksiä selväkielisiksi. Siis niitä, jotka tuovat minulle mieleen 90-luvun modeemiajat, kun modeemit kuulosti juuri samalta luodessaan yhteyttä ja kätellessään toisen modeemin kanssa. En vielä ole hahmottanut että miten niistä pulinoista voi erottaa että mitä protokollaa ne ovat, RTTY vai PSK vai joku niistä monista muista vaihtoehdoista. Mutta käänsin asian toisinpäin. Menin katsomaan www.reversebeacon.net sivustolta (vihjeen sain OH5TQ:n sivuilta) että mitä asemia on havaittu ja mitä ne ovat lähettäneet. Siellä olikin sitten kuvauksessa että RTTY CQ tai CW CQ. Ja kun valitsin RTTY CW:n ja sitten sovelluksesta valitsin RTTY-45(AFSK) niin alkoi jo digipulputus muuttua tutun näköiseksi tekstiksi. Nyt tässä päivän aktiivisesti CW:tä opiskelleena huomasin että RTTY:n lyhenteet ja tapa kirjoittaa ja käytetyt lyhenteet näyttää samalta kuin CW.

Täytyy jatkaa opiskelua LCWO.NET sivustolla CW:n oppimiseksi. Samoin olen lukenut SRALin opasta CW-lyhenteistä ja malliqusoista. Ennen kuin alan vastailemaan RTTY:llä ja CW:llä niin täytyy vielä selvittää enemmän periaatteita ja käytäntöjä. Eli kuuntelua... se HAMi-sääntö, kuuntele, kuuntele ensin :) CW:llä en halua olla vain sovelluksen varassa vaan haluan osata vastata jotain 'paddle':lläkin tarvittaessa - vaikka sitä CW:tä voi kirjoitella ensin tietokoneenkin ruutuun ja kone muuttaa sen sitten CW:ksi, mutta olen nyt päättänyt sen CW:n opetella ihan oikeasti ensin.

Näissä modeissa on se hyvä puoli että vaikka minunkin OCF-antennilla on ollut vaikeuksia kuulla jenkkiasemia niin nämä modet kantavat paljon pidemmälle ja näiden avulla kantavuus pitenee huomattavasti jo ilman että laitteistoa tai antenneja tarvitsee muuttaa.

Nyt kun olen ensin kokeillut mistä on kysymys niin löysinpä aika hyvän lyhyen yhteenvedon digimodeista ja siihen tutustumisesta.