27. huhtikuuta 2020

VASTUKSET JÄRJESTYKSEEN - KORONA-AJAN PUHDETÖITÄ

Hajanainen komponenttilajitelma, josta ei löydä etsimäänsä


Elektroniikka-harrastuksessa (Radioiden korjaus ja muut rakennusprojektit) vastukset taitavat olla niitä komponentteja joita kertyy eniten ja joiden määrä yleensä ylittää järjestyksessä pitämisen mahdollisuudet helposti. Yhtenä syynä varmastikin vastusten edullisuus ja sen myötä tapa, jolla niitä myydään komponenttinauhoina yksittäiskappaleiden sijasta. Lopulta niitä säilöessä syntyy 'vastuslaatikoita' tai 'komponenttilajitelmia', joissa on sekaisin kaikenlaisia komponentteja. Ja kun jotain tarvii niin on mahdottomuus tai ainakin suuren työn takana löytää etsimänsä. Puhumattakaan että tarpeen tullen tietäisi löytyykö tarvittavaa komponenttia alunperinkään vai ei, jolloin säästyisi etsimisen vaiva.

Olin eräältä kirpputorilta ostanut harrastajan jäämistöstä jääneen pahvilaatikon, joka oli täynnä erikokoisia vastuksia. Sen sijaan että vastukset olisivat olleet ylläolevan kuvan mukaisesti sikin sokin, oli ne kääritty vastuslajin mukaan aina paperikääreeseen. Paperikääreet olivat sitten suljettu tarralla, jossa luki vastuksen arvo. Tämä auttoi, mutta se mitä niissä paketeissa ei lukenut oli vastuksen tehon kesto ja kpl-määrä. Lisäksi paketit olivat laatikossa kasana ja oikean paketin löytäminen oli vähän neulan etsimistä heinäsuovasta, tai ainakin sinnepäin.

Vastukset olivat vastusarvon mukaisesti paketoituna


Niinpä tänä korona-virus aikana kun ei lomaviikolla oikein päässyt minnekään, olikin aikaa niinkin tylsälle hommalle kuin vastuslaatikon läpikäyntiin ja järjestelyyn. Halusin listata omistamani vastukset, merkitä niiden arvot, tehonkestot, lukumäärät, johtimen paksuudet ja vielä lopuksi merkitä minkä nimisestä koontipussista ne jatkossa löytyisi. Niinpä jos joskus itse etsin sopivaa vastusta tai joku radioharrastaja kaipailee jotain tietynlaista vastusta, niin pystyn helposti katsomaan löytyykö minulta sellaista ja jos löytyy niin kuinka monta.

Paperipaketit oli aukaistava leikkaamalla sulkuteippi auki


Homma oli työlästä kun jokainen paperipaketti piti erikseen aukaista, eli teippi viiltää poikki, kirjoittaa teipin arvo muuallekin pakettiin, jos teipin arvo menisi leikkaamisen jälkeen vaikeaksi lukea. Sitten rullata ja taitella paperi auki, irrottaa mahdollisesti vastusten nauhateippi, joka on liimautunut käärepaperiin. Sen jälkeen liimanauhasta tahmaiset vastukset, jotka tarttuu toisiinsa, laskea yksitellen, kirjata taulukkolaskentaohjelmaan ja paketoida takaisin paperipakettiin. Kun riittävä määrä paperipaketteja oli käyty läpi, pussitin ne koontipussiin, jonka merkitsin tussilla ja sitten kirjasin pussin numeron taulukkolaskentaan.


Paketteja kasaantumassa koontipussittamista varten
Vastukset vietynä paketti kerralaan taulukkoon
Vastusten laskeminen oli työlästä. Silloin kun vastukset olivat liimanauhassa ja liimanauha oli vielä niin hyväkuntoinen, että vastukset pysyivät siinä, oli laskeminen helpompaa. Laskiessa kehittyi jopa tapa laskea nauhassa olevia vastuksia niin, että jos meni laskussa sekaisin niin näki aina että missä oli edellinen viidellä jaollinen kohta eli viisi tai kymmenen. Se tapahtui niin että nauhaa vieritti molempien käsien sormien läpi. Oikean käden sormet kulkivat aina 1-4 ja sitten vasemman käden peukalo ja etusormi ottivat kiinni vastus numero 5:stä ja sitten oikean käden peukalon ja etusormen välissä mentiin taas vastus kerrallaan eteenpäin, kunnes tultiin taas seuraavan 10 kohdalle, josta otti kiinni taas vasen käsi. Eli vasen käsi kulki aina 5, 10, 15, 20, 25.... eli jos oikealla laskiessa meni sekaisin, niin oli helppo nähdä missä oli edellinen 5 tai 10, sillä vasen käsi edelleen puristi sitä kohtaa. Ja näin saattoi palata takaisin ja aloittaa edellisestä kohdasta, ilman että meni aivan sekaisin siitä missä oli menossa. Muutaman kerran niin tapahtui ja siksi kehitin tuon tavan löytää edellinen kohta mistä jatkaa.

Nauhoissa kiinni oleva vastukset piti purkaa yksinkertaiseksi nauhaksi laskemista varten


Liimanauhoissa oleva vastukset vaativat oman laskentatekniikkansa


Homma tuntui loputtomalta ja kesti kaksi pitkään yöhän venynyttä iltaa. Tuntui ettei ne vastukset lopu koskaan. Ja tiesin ettei homma tulisi ikinä rahallisesti maksamaan itseään takaisin, vaikka osan vastuksista joskus myisikin. Kun vastuksien hinnat on jossain 10-20 sentissä, niin tätä hommaa ei kannata tehdä rahan takia :) Enemmänkin siksi etten aiemmin oikein tiennyt mitä minulla oikeasti oli.

Ainoat vastukset, jotka tyyppinsä tai pikemminkin materiaalin mukaan pystyin erikseen tunnistamaan ja merkitsemään olivat hiilikalvovastukset. Enkä niitäkään olisi päällepäin tunnistanut, mutta jostain syystä ne oli ihan erikseen kirjoitettu paketteihin. Kaikki muut vastukset olivat ilman sen ihmeempiä tarkennuksia. Jokaisesta vastustyypistä(paketista) mittasin myös digitaalisella työntömitalla vastuksen johtimen paksuuden. Sen avulla sai määriteltyä vastuksen tehonkeston. Ensin ei ollut mitään käsitystä mitä mikäkin paksuus voisi korreloida tehonkestossa. Mutta kun aikansa niitä mittaili ja sai muutamista tiedetyistä tehonkestoista esimerkkejä niin huomasi että 0.57mm pintaan olevalla paksuudella tehonkesto oli 0,25W. 0,68mm tarkoitti 0,5W. 0,79 pintaan tarkoitti 3W.

Tässä johtimen paksuus 0,58mm viittaa 0,25W tehonkestoon

Lopulta vastukset oli käyty läpi, paketoitu takaisin, merkitty ja pussitettu numeroituihin pusseihin. Nyt taulukon perusteella olisi helppo löytää haluamansa vastus.

Vastukset laskettuna, merkittyinä ja pussitettuina

Vastukset päätyivät takaisin omaan laatikkoonsa järjesteltyinä


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti