PSK31 Digimode yhteys ensimmäistä kertaa

Signalink USB ulkoinen modeemi lähettämässä PSK31 digimode viestiä 80m:llä

Olin pitänyt kusoja (QSO eli yhteys toiseen radioamatööriin) puheella. CW:tä (sähkötystä, morsetusta) en vielä osaa. Digimode sen sijaan on mahdollista tietokoneavusteisesti. Se vaatii äänikortin (ulkoiset tuntuvat olevan siinä hommassa suosittuja) sekä tietokoneen ja sen että radio on yhdistetty tietokoneen (ulkoiseen) äänikorttiin. Tietokone ja radio minulla jo olikin yhdistetty aiemmin jotta saatoin käyttää radion ohjaamiseen ja logitukseen Ham Radio Deluxea eli HRD:tä.

Olin jo kuunnellut radiollani digimodeja ja katsellut niitä vesiputousnäyttöinä Ham Radio Deluxe ohjelmassa tietokoneella. Mutta ongelma oli siinä että ohjelmassa pitää valita mikä digimode on kyseessä ja niitä vaihtoehtoja erilaisille digimodeille on aika paljon. On RTTY:tä, PSK:sta löytyy useampi muoto, ja on vaikka mitä muuta. Ja kun kuulee jotain piipitystä tai vihellystä tai ujellusta, niin ei tiedä että mikä digimode on kyseessä ja siksipä onkin aika mahdoton valita oikeaa digimode-muotoa sovelluksen valikosta. Olen toki kokeillut brute forcea eli kokeillut vuoronperään jokaista, mutta onnistumisen mahdollisuus siinä on aika pieni. Käytännössä käytetyt taajuuden eri digimodeille vaihtuvat käytetyn digimoden mukaan ja jos valitsee sovelluksesta tietyn digimoden niin taajuus saattaa olla sille digimodella väärä.

Minua kiinnosti ajatus siitä että tietoa voi siirtää tietokoneiden välillä radioteitse, ilman internetiä. Eli tarvittaessa poikkeustilanteita silmälläpitäen (etsintätehtävät, luonnonkatastrofit tms) jolloin tarvitaan yhteyksiä ja jotka voitaisiin muodostaa radioamatöörien radioverkolla. Tämä radioverkko voi toimita viranomaisverkkojen apuna tai korvaajana tiukoissa tilanteissa (enkä nyt tarkoita niin rankkaa tilannetta kuin sotatila, vaan muita poikkeustilanteita). Meidän infra (sähköverkko, Internet) on edelleen todella haavoittuva. Ja jatkuvasti itse asiassa yhä enemmän haavoittuva. Niinpä mielestäni näitä varautumisen toimintamalleja on syytä harjoitella ja varautua siihen että pystyy sitten osaltaan olemaan apuna jos tilanne sitä vaatii. Digimodella voidaan välittää tekstimuotoista tietoa, tiedostoja, jopa TV-kuvaa (ainakin hidasta versiota 'slow tv', jossa kuvia per sekunti ei lähetetä niin montaa kuin normaalissa TV-lähetyksessä) ja melkein mitä vaan, mutta lähettäminen vaatii aina saman 'protokollan' käyttämisen molemmissa päissä ja radioyhteyksien (amatööripuolella) yleensä kaistan hitaus asettaa omat rajansa sille mitä käytännössä kannattaa lähettää.

Aloin lueskelemaan digimodesta ja huomasin että PSK31 on yksi yleisesti käytetyistä. Se vastaa aikalailla chättäilyä. Sillä erotuksella että edelleen kun on kyse radioamatööritoiminnasta niin toimitaan tiettyjen sovittujen protokollien mukaisesti. Eli aloitetaan kutsulla tai vastataan toisen kutsuun omalla kutsulla. Vaihdetaan raportteja. Mutta lisäksi PSK31:ssä on paljon lyhenteitä ja käytänteitä jotka tuleva sähkötyksestä. Ja koska en ollut CW-yhteyksiä tähän asti pitänyt, oli minulla ensin pieni opetteleminen noissa lyhenteissä. Eli miten esim. päätettiin oma viestivuoro jotta toinen pää tietää että nyt on hänen vuoro sanoa jotain. Eli päättämällä viesti kirjaimeen 'k' tai 'kn'. Yhteyden lopussa kun koko yhteys päätetään niin annetaan 'sk' eli 'Silent Key' ja sen jälkeen ei sitten enää sanota yhtään mitään.

USB Signalink ulkoinen äänikortti avattuna jumpperijohtojen asentamista varten

Toinen asia, noiden lyhenteiden lisäksi, jonka huomasin oli että useampi kertoi omistavansa Signalink USB ulkoisen äänikortin, jossa on lähettämisen ja vastaanottamisen sekä viiveen sääntö potentiometreillä. Tilasin sellaisen ja kun se saapui niin yllätyin että siinä piti radiokohtaisesti asettaa 'jumpperit' sisällä. Ja kyse ei ollut sellaisista jumppereista joita yleensä näkee vaikka tietokoneen emolevyillä.

Ensimmäinen valkoinen johdonpätkä jumpperi laitettu paikalleen
prosessorikannan näköiseen alustaan

Äänikortti piti ensin ruuvata auki ja varovasti liu-uttaa piirilevy ulos joka edelleen oli kiinni äänikortin naamataulussa. Varoen ettei raapaise tai taita mitään rikki piirilevyä ulos vetäessään. Nämä jumpperit olivat molemmista päistä kuorittuja johdonpätkiä, jotka tulivat äänikortin mukana ja jotka piti asetella sitten prosessorikantaa muistuttaviin 'nastoihin' radiomallikohtaisesti. Jumpperien asettamisessa auttoi kun jumpperijohdon taittoi etukäteen U-muotoon.

Jumpperilangan asentamista helpotti kun johdonpätkän taivutti valmiiksi
U-muotoon ennenkuin yritti painaa johdonpäitä paikoilleen prosessorikantaan

Jumpperilangat asennettuna paikalleen Kenwood TS-2000:lle sopivaksi

Jumpperilankojen asentamisen jälkeen kasasin Signalink USB äänikortin ja liitin sen tietokoneeseen USB-johdolla sekä radioon Kenwood TS-2000:ssa AC2 paikkaan din-liittimellä (Signalink päässä tuo AC2 kaapeli on RJ-45). Tilatessa piti tilata radiomallikohtainen johto, jonka otin TS-2000:seen mutta myös Yaesu 857D:hen siltä varalta että käyttäisin Yaesua ja Signalinkkiä joskus peditiolla. Huonompi puoli on se että jos haluaa käyttää Signalink USB äänikorttia toisella radiolla niin joudun taas avaamaan äänikortin ja irrottamaan jumpperilangat ja asentamaan ne eri tavalla toisen mallista radiota varten. Kokeilin jo kaapelin irrottamista kun olin asentanut ne paikalleen ja ne on kyllä todella tiukassa, joten en tiedä kuinka monta kertaa niitä saa revittyä irti rikkomatta mitään :)

HRD Digital Master 780 sovellusikkunan vesiputous (waterfall)
näytössä ensimmäisiä PSK31 viestejä

Kun äänikortti oli liitetty radioon ja tietokoneeseen oli aika testata miten homma toimi. Äänikortin säätimet kannattaa asettaa niin että delay nollille (äärimmäinen vasen asento) TX ehkä 1/3 jaRX ehkä 1/4 asentoihin. Eli hyvin varovasti etteivät lähetys ja vastaanotto olisi liian kovalla, jolloin tapahtuu 'yliajo' overdrive ja signaali vain puuroutuu. Radion lähettävä teho on asetettava 15W-20W (15W riittänee). Lähetysteho ei saa olle tuota kovempi tai se 'ylilyö' lähetyksen ja häiritsee ja estää kaikkien muidenkin viestinnän. Sen lisäksi radiosta täytyy asettaa dataliikenteen nopeus pakettiradiolle 9600bps, ei nopeammaksi tai yhteys ei toimi. Tämä tuotti minulle pitkään päänvaivaa kun en millään keksinyt miksi äänikortti ei toimi vaikka tein niin kuin ohjeet kertovat. Tätä vain ei kerrota niissä ohjeissa jotka on äänikortin mukana tai jotka yleensä ensimmäisenä löytää valmistajan sivuilta. Jostain syystä ohjeita on ripoteltu erilaisiin dokumentteihin ja tämä tieto löytyi yhdestä dokumenteista vasta pitkän etsimisen jälkeen. Kun pudotin tuon nopeuden radiosta pakettiradiodatalle 9600bps niin äänikortti alkoi toimimaan.

Olin lukenut bpsk31.com sivuilta käytettävät taajuudet, kuten 7.040Mhz tai 7.080Mhz (käytännössä tuo 7040 on se jossa tuntuu liikennettä olevan) 40m taajuudella. Lisätietoa keskusteluprotokollasta löytyy englanniksi täältä. PSK31 toimii siten että mennään tietylle taajuudelle (esim. 7040) ja valitaan sieltä ylempi sivukaista USB (ei siis LSB kuten puheella valittaisiin) ja sitten käynnistetään HRD:stä DM780 sovellus. Sitten on syytä katsoa että ikkunan alareunassa oleva audio% palkki näyttää n.50-85% voimakkuutta. Ja jos audio näyttää liian matalalta niin täytyy nostaa RX (R=Receive) voimakkuutta hieman.

Lähettämässä PSK31 digimodella kutsua (CQ CQ....). Lähetettävä teksti yliviivautuu sitä mukaan kun se on lähetetty

HRD:ssä käytetään valmiita makroja (kuten kuvassa tuo laatikko missä lukee 'Reply' ja sitten on numeroiden vieressä kuvauksia mitä ko. funktionapista saa lähetettyä) jolla voidaan yhdellä napinpainalluksella saada ennalta valmisteltu teksti lähetysvalmiiksi ja toisella napinpainalluksella sitten käynnistetään tuon tekstin lähettäminen. HRD:ssä on default-makrot valmiina. Ja yritin monta kertaa editoida ja muuttaa niitä ja huomasin vain lähettäväni alkuperäistä muuttumatonta tekstiä. Sain haeskella vastausta aika pitkään mutta löytyihän se lopulta. HRD:ssä ei default makroja voi poistaa eikä muuttaa. Tarkoitus on että käyttäjä tekee ihan uuden makrosetin ja korkeintaan kopioi noita tekstejä default-makroista niihin oman makrosetin uusiin makroihin ja muokkaa niitä niissä omissa makroissa. Silloin ne omat makrot kyllä tallentuvat.

Ensimmäinen yhteys PSK31 digimodella tapahtui saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa 

Ensimmäisen kuson pidin saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa. Kuso oli lyhyt ja käytin osin makroja mutta välillä kirjoittelin ihan vapaata tekstiä kuten tässä tuo ensimmäinen rivi. Toinen ja kolmas on sitten makronapista tullutta tekstiä. Kun teksti on kirjoitettu niin vasta sitten painetaan 'lähetä' nappia eli minulla se on F4 funktio-nappi. Kun kuso oli päätetty, niin valitsin vielä logiin tallentamisen HRD-vasemmasta reunasta johon olin tuonut logi-modulin näkyviin. Muotona ei nyt logissa olekaan SSB vaan PSK31. Ekä digimodekuso on siis nyt pidetty.

PSK:ta on hauska seurata iltaisin, kun se kuuluu (näkyy) useamman tunnin vielä sen jälkeen kun puhe (SSB) ei enää kuulu. Eniten tuntuu PSK:ssa olevan lähialueilla äänessä Saksalaiset, Italialaiset, Puolalaiset, Venäläiset. Mutta on siellä muitakin. Ja kaikki on tietysti vuorokaudenajasta, antennista, keleistä ja vaikka mistä kiinni. Ihan niinkuin puheenkin kanssa.

Näin on taas harrastus laajentunut. Digimodeja on todella monenlaisia ja erilaisiin käyttöihin. Nyt keskityn jonkin aikaa opettelemaan PSK31 käyttöä ennen siirtymistä seuraaviin (kuten RTTY jne).

Ja tietysti se CW on tavoitteena kunhan sen nyt kunnolla oppii. Tämä PSK31 tosin auttaa siinäkin koska sen myötä oppii CW:ssäkin käytettävien lyhenteiden käyttöä. Puheessa SSB:llä näitä lyhenteitä ei ihan noin paljoa käytetä.

Kone huutelemaan kutsua puolestani - DRU-3A Kenwood TS 2000:seen

Kenwood DRU-3A äänitallenninkortin paketti on pieni,
mutta tuote sisällä on vielä tikkuaskiakin huomattavasti pienempi

Oman kutsun huuteleminen joko yrittäessään päästä pile-upista sisään (yhtäaikaisten vastausten ruuhka mielenkiintoiseen kutsuvaan asemaan), tai jos itse kutsuu muita asemia yleiskutsulla (CQ) saattaa tuntua vähän ajan päästä papukaijamaiselta touhulta. Omassa rigissäni (radiolähetin) on tällainen ominaisuus vain optiona. Kun ostin tämän nykyisen rigin ebayn kautta jenkeistä käytettynä, ei siinä tuota optiota ollut. Kun olimme Pejkin OH2EQF kanssa Sauna Open festivaaleilla Kaarinassa viime kesänä pitämässä OG1FEST festariasemaa, oli Pejkillä omassa Yaesussaan tuo ominaisuus ja se näytti CQ huutelussa kätevältä ominaisuudelta. Ajattelinkin että tuon ominaisuuden voisi hommata omaan TS-2000:seen, mutta mokoma pieni lisäkortti maksoi tuolloin vielä näinkin vanhaan radioon lähemmäs 180e. Sittemmin hinta on tullut alemmas ja lähetyskuluineen kortti tuli hieman alle 150e hintaan. Vieläkin kyllä hintaa on aivan liikaa. Tuollainen kortti saisi irrota parilla kympillä. Mutta eipä tässä harrastuksessa ole toisaalta isoa ostajakuntaa, eikä suurta tarjontaa ja kilpailua, eikä juurikaan tarvikeosia kilpailemaan alkuperäisten tuotteiden kanssa.

Kortin mukana tulee kuparisuojakotelo joka tulee kasata ohjeen mukaisesti ennen
kortin asentamista TS-2000:sen emolla olevaan asennuspaikkaan

Kortti tulee paketissa yhdessä kuparikotelon kanssa (pohja ja kansi) joiden sisään kortti tulee asentaa. Kuparikotelon pohjassa on aukko josta kortissa oleva liitin pääsee kiinnittymään emolla olevaan liittimeen.

Kortti asennettuna paikalleen, tässä vaiheessa vielä ilman kotelon kuparikantta

Kortin asennus käy melko vaivattomasti. Kannattaa pitää maadoitettua ranneketta staattisen sähkön purkamiseksi muualle kuin laitteen esillä oleviin komponentteihin (tai hankkia sellainen jos et vielä sitä omista). TS-2000 laitetaan ylösalaisin ja irrotetaan pohjan ruuvit (myös ne 2 sivulla olevaa). Sen jälkeen DRU-3A:n paikka näkyy merkittynä etuvasemmalla kun TS-2000 naamataulu on itseesi päin ja laite on ylösalaisin pöydällä. Pieni vaalea liitin, jonka vierellä näkyykin DRU-3A merkintä. Emossa on myös tarra, josta pitää ottaa suojamuovi pois. Kuparisuojan pohja liimautuu kiinni tarraan pitäen sitten kortin paikallaan. Itselläni se tarra oli ollut käyttämätön, eli tässä laitteessa ei ole aiemmin ollut DRU-3A asennettuna.

DRU-3A kortti asennettuna ja kotelon kuparikansi paikallaan

Kortti asennetaan kuparikotelo suljettuna. Otin kuparikotelon kannen irti asentamisen jälkeen vain kuvataukseni kortin.

Asennuksen yhteydessä näkyy myös 3 mustaa Toko-filtteriä, jotka ovat TS-2000:n heikko kohta ja yleensä joudutaan vaihtamaan kerran parissa vuodessa. Tässä niin ei ole tehty.

DRU-3A koko emolla tulee esiin kun laitoin tikkuaskin viereen.
Kovin isosta kortista ei siis ole kysymys.

Asennus oli helppo. Sen jälkeen testaamaan. Meni hetki että sain nauhoituksen tehtyä. Itse nauhoituspaikan valinta on aika suoraviivaista koska TS-2000:n numeronäppäimissä on funktio-toimintoina rec1, rec2 ja rec3. Se mitä manuska ei kertonut oli miten itse asiassa nauhoitetaan. Eli kun on painanut recin ensin funktion kanssa 'Rec wait' tilaan odottamaan, niin varsinainen nauhoitus tapahtuu sitten painamalla ko. muistipaikan (1, 2 tai 3) numeronäppäin pohjaan ja pitämällä sitä pohjassa, tämä aloittaa nahoituksen. Sitten heti sen jälkeen on painettava mikrofonin tangenttia (PTT) ja alettava puhumaan. Kun valmis niin päästetään PTT nappi ylös ja sitten nauhoitusnappi (numeronäppäin) ylös. Toki se nahoitus loppuu myös siten että päästää nauhoitusnapin ylös, siten voi välttyä PTT-napin päästämisestä aiheutuvasta mahdollisesta ylimääräisestä naksumisesta ja  kolinasta. Vaihtoehtoinen tapa on käyttää VOX-toimintoa, jolloin ei tarvita tuota tangentin (PTT) painamista, mutta itse vähän vierastan vox-käyttöä yleensä.

TS-2000:ssa voi äänittää kolmeen muistipaikkaan, mutta vain ensimmäiseen (1) voi nahoittaa 30sek pitkän nauhoituksen. Muistipaikkoihin 2 ja 3 voi nauhoittaa 'vain' 15 sekuntia pitkän nahoituksen. 15 sek on enemmän kuin riittävä. Itseäni lähinnä harmittaa välillä kun joku huutelee kutsua (CQ) ja kun yrittää vastata siihen niin kutsuminen jatkuu ja jatkuu. Sitten tulee hetki kun yrittää kutsua ja eikös siellä toisessa päässä ole painettu uudelleen kutsunappia ja silloin huomaa että kyseessä on nauhoitus ja on vain taas odotettava että se loppuu. Silloin turhan pitkät nauhoitukset hukkaavat vain kaikkien aikaa. Ensimmäistä kertaa bandille tullessa on perusteltua huudella vähintäänkin pari kolme kertaa omaa kutsua. Silloin myös joidenkin vastaanotinten vesiputousnäytöt huomaavat Sinut ja näyttävät tuon kohdan piikkinä jolloin operaattori näkee että valitsemasi taajuuden kohdalla on liikennettä. Mutta siinä vaiheessa kun vasta-asemia jo alkaa tulemaan on lähinnä tuskastuttavaa kun joku laittaa 15-30sek nauhoituksen pyörimään. Nauhoituksia kannattaakin tallentaa eri pituisia ja/tai eri käyttötarkoituksia varten valmiiksi. Niitä voi sitten valita tilanteen ja tarpeen mukaan. Etenkin kisoissa uskon tuon äänitysominaisuuden olevan hyödyllinen oman lyhyen kutsun antamisessa edellisen yhteyden jälkeen.

Ensimmäiset ulkomaan yhteydet workittu!

Ensimmäisiä logimerkintoja ulkomaan yhteyksistä

Tänään otin alas OCF-antennin. Se kosketti puiden runkoja matkalla, samoin kuin katon reunaa ja erityisesti tuo puiden runkoihin koskeminen saattaa aiheuttaa antennin maadoittumisen puun kautta. Tiedossa oli myös että se on liian pitkä (tarkoituksella jätetty paikallaan virittämistä varten). Otin antennin alas molemmista päistä, muutin sen kulkureittiä ottaen parista matkalla olleesta puusta tukipisteitä ja kiinnittäen antennin roikkumaan naruista sen sijaan että se kulkisi oksien hangoissa, vaikka eristetty olisikin. Lyhensin myös n. 30cm, eli symmetrisesti molemmista päistä antennia. Se nyt ei OCF:ssä ole välttämättä ihan oikea tapa. Nämä kaikki muutokset kuitenkin saivat aikaan sen että vihdoinkin minua myös kuultiin. Eka ulkomaan kuso oli Dresdeniin Saksaan, jossa vastassa oli 500W yagi-antenni. Ensin sain 5/7 kuuluvuudeksi mutta kohta hän korjasi 5/9, kun ilmeisesti tajusin alkaa puhumaan lähemmäs mikrofonia :) Lähetysteho minulla oli ensin 90W mutta sitten nostin sen 100W, eli niin sanotusti 'nupit kaakkoon' :) Yagi-antennin eron kuitenkin huomasi kun jatkoi kaverin kuuntelua. Seuraava yhteys hänellä oli Kuwaitiin (jota kuulin hyvin vaimeasti), sitten olikin jo Malesia vuorossa (vielä vaimeammin kuului minulle).

Seuraava yhteyteni oli vastaus yleiseen kutsuun. CQ:ta (yleiskutsu) huuteli kaveri Kreikasta ja kuulin että hänellä oli 100W lähetysteho, mutta molemmilla oli vaikeuksia saada selvää enemmästä kuin toistemme kutsuista. Jää vähän yllätykseksi tuleeko QSL-korttia vai ei :)

Sitten osuinkin Hollannissa sijaitsevan Weert nimisen kaupungin special eventiin, sillä kysymyksessä oli kaupungin vapautumisen 600v juhlan erityiskutsu. Kuuluvuus oli hyvä molempiin suuntiin ja vastapuoli kertoikin että omatekoiset antennit oli sinä iltana osoittautuneet jopa paremmiksi kuin kaupalliset. En siis ollut ainoa omatekoisella yhteyksiä ottava :) QSL tuli rekisteröityä myös siellä päässä.

Seuraavaksi vastasinkin Portugalista CQ:ta huutelevalle Manuelille, jolle annoin 5/7 sillä luettavuus oli hyvä mutta ääni aina ajoittain meinasi hävitä kuulumattomiin eikä tullut mittarille kuin siinä 7 pintaan. QSL:t luvattiin vaihtaa.

Viimeinen tältä illalta oli Italia, jossa Claudio, 300W lähetysteholla ja Kenwoodin TS590:llä otti aika pikaisia yhteyksiä. En tiedä yrittikö vain saada mahdollisimman monta illassa vai oliko jonkinlainen kilpailu meneillään - ei ainakaan maininnut kutsussa mitään kilpailusta. Joten ehkä se oli vain Ferrarin nopeaa Italialaista toimintaa :D

Mahtavaa kun vihdoin tulee kuulluksikin ja pääsee harjoittelemaan tuota radiokeskustelua. Vaikka työssä englantia käytän aika paljon, niin tämä on taas ihan erilaista puhumista. On lyhenteitä, on vaikeuksia saada vastaanottajan puheesta selvää, täytyy keskittyä aika moneen uuteen asiaan samalla kun yrittää kuunnella mitä toinen sanoo. Ja niitä ITU aakkosia näyttää olevan monenlaisia :) M on välillä Mike, välillä Mexico ja välillä jotain muuta, joka aiheuttaa sen että ajoittain on vaikea tunnistaa että joku siis on tavaamassa jotain tavausaakkosin, eikä juttelemassa normaalisti :) Sunnuntaina tarkoitus virittää tuo antenni joten katsotaan mitä se tuo vielä parannuksia. Täytyy katsoa mitä nyt OCF:llä saa aikaan. Mutta kyllä se jo Yagi-antenni on tulevaisuuden suunnitelmissa. Se kohdennettavuus ei olisi pahitteeksi pidemmissä yhteyksissä. Mutta nuo wattimäärät mitä jotkut näyttävät kaukoyhteyksiin käyttävän vaatisivat jo yleisluokan pätevyyttä. Toisaalta olen useampaan kertaan kuullut kuinka pienilläkin wateilla saa pitkiä yhteyksiä kun kelit ovat kohdillaan. Eli kaipa noilla yageilla ja etenkin wateilla saisi osoittain kompensoitua huonoja kelejä :) ja ulottuisi antennin suunnatun säteilykuvion perusteella paljon kauemmaksi kuin lanka-antennilla.