Yleisluokkaan korotus T2 testin läpäisyn myötä

AR-X harjoitustestisivu

Tässä harrastuksessa nälkä kasvaa syödessä, ainakin minulla. Hieman vajaa kaksi vuotta sitten suoritin K ja T1 testit päästäkseni perusluokkaan ja saadakseni kutsutunnuksen ja asemaluvat päästäkseni workkimaan. Jo silloin haaveilin T2 eli yleisluokan testin tekemisestä mutta minulle oli jo T1 testissäkin ihan tarpeeksi omaksuttavaa. Lisäksi 120W (käytännössä 100W) oli minulle ihan riittävä teho, sillä se ei ollut rajoitteena minulle, pikemminkin osaaminen, antennit, laitteet tai pikemminkin niiden puute olivat ne jotka jarruttivat. Nyt kahden vuoden jälkeen ajattelin että voisin jo ottaa sen seuraavankin askeleen joka mahdollistaa suuremmat lähetystehot tarvittaessa. Hyvin moneen asiaan riittää 100W ja paljon vähempikin. Mutta joskus tuntuu että siitä extra-potkusta olisi hyötyä jos saisi edes muutaman sata wattia lisää. Eritoten silloin kun on joku isompi pileup jossain kiinnostavassa paikassa niin kyllä se tuntuu että useimmiten ne 'big gun' kaverit tulee läpi ja hiljaisemmat hissukat sitten ovat välillä vaikeuksissa tulla kuulluksi. Ja sama toisinpäin, jos haluaa itse kutsua ja tulla kuulluksi niin siitä lisätehon varasta ei ole haittaa.

Luin tenttiin valmistautuakseni ensin Tiimissä hamssiksi 2 -kirjaa, mutta sen kerrontatyyli (joka on kuin lukisi teatterikäsikirjoitusta) ei sovi minulle. Lisäksi Tiimissä Hamssiksi kirjat (sekä 1 ja 2) ovat fontiltaan varmaan jotain kokoa 6, eli todella pientä fonttia. Luin myös materiaalia täältä jossa on kysymys-vastaus patteristoa sekä testikoemahdollisuus. Testikokeita teinkin monen monta kertaa ja kun se näytti siltä että joka kerta menisi läpi niin oli aika mennä tekemään oikea tentti. Tässä kohden varoituksen sana sen suhteen että ham.fi/tentti sivuston kysymyksiä saattaa olla päivitetty viimeksi useita vuosia sitten, joten pienellä riskillä tällaiset sivustot, jotka eivät ole suoraan SRAL:in ylläpitämiä. T2-tenttiin on todella huonosti materiaalia ja onkin vähän hassua jos on olemassa tentti muttei kunnon vastaavaa opiskelumateriaalia siihen. Mutta käsittääkseni tenttejä sekä opiskelu-/opetusmateriaalia ollaankin parasta aikaa päivittämässä ja sen myötä tervetullutta parannusta pitäisi olla tulossa.

Ham.fi/tentti sivustolla on myös opiskelumateriaalia

Opiskeltava tenttimateriaali oli aika kovastikin teknistä, mennen komponentti- ja piiritasolla aika yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Koska minulla ei ole kuin ylimalkainen kokemus elektroniikasta yleensä, oli noiden asioiden opettelu minulle enemmänkin ulkoa opettelua. Kaikkea en voi sanoa edes ymmärtäneeni, etenkin kun puhutaan putkista ja hiloista. Jos en putkivehkeitä tule hankkimaan niin ei ne minua suoraan tule koskemaankaan. Ja sitä mukaan tietysti kun tarvetta tulee niin asioita voi opiskella syvemmin. Niinhän tämä harrastus usein toimiikin, että sitä mukaa kun asioita tulee eteen, opetellaan uutta tarvittaessa. Kaikkea kun ei millään pystyisi omaksumaan yhdellä kertaa. Se pitää toisaalta tämän harrastuksen ja tekemisen mielenkiintoisena kun löytyy uutta opittavaa koko ajan.

Olin varannut tentin Juhani Lehtosaarelta OH2MD joka olisi tentin virallisena vastaanottajana. Hän se otti vastaan pari vuotta sitten T1 ja K tenttinikin. Paikaksi sovittiin Helen Oy:n radiokerho OH2HKE, joka sijaitsee Porkkalankadun voimalan tiloissa.  Saavuin sovitusti sinne tuntia ennen kerhon alkamista, jotta saisimme tehdä tentin rauhassa ennenkuin muita kerholaisia saapuisi. Sain eteeni 3kpl A4-liuskaa kysymyksiä, joihin tuli merkitä miinusmerkillä väärät vastaukset ja plus-merkillä oikeat. Aikaa minulla meni ehkä 15-minuuttia ja olin vastannut ja tarkistanut vastaukseni ja oli aika jättää tulos Juhanin käsin tarkastettavaksi ja sen jälkeen vielä AR-X sovelluksen tarkastettavaksi, joka vielä vahvistaisi virallisesti käsin lasketun tuloksen. Ensimmäisellä sivulla 1 virhe, toisella sivulla 1 virhe ja kolmannella sivulla olikin sitten 4 virhettä. Olin haksahtanut naapurin television häiriöihin liittyvissä kysymyksissä ja tarjonnut vain osin oikeaa ratkaisua mutta ehdottanut myös vääriä asioita. Eipä olisi se naapuri katsonut televisiota häiriöttä minun vastauksillani - enkä olisi kyllä saanut lähetettyäkään mitään kun olin blokannut suodattimella omankin lähetteeni :) Tulokseksi tuli 54/60 kun rajana on 45. Eli meni ihan hienosti läpi. Juhani kävi vielä tuon TV-häiriökohdan pyynnöstäni läpi että ymmärsin tekemäni virheen ja oppisin mikä oli oikea menettely. Paperit lähti SRAL:iin ja sieltä ne menisivät eteenpäin Viestintävirastolle joka sitten korottaisi pätevyyteni yleisluokkaan.

OH2HKE kerhoilta oli juuri alkamassa ja hamsseja alkoi tulla yksitellen  sisään ja hehän olivatkin mitä mielenkiintoisinta porukkaa. Tuo kerho on yleisilmeeltään kuin elektroniikkapaja ja näyttikin siltä että siellä tehdään asioita eikä vain keskustella. Sain Juhanilta myös demonstraation ketturautaa varten tehtävästä piirilevystä. Hän näytti millä tavalla nykyään voidaan tulostaa piirikaavio peilikuvana lasertulostimella, ajaa sen jälkeen tämä tulostettu paperi piirilevyn päällä laminointikoneen läpi muutamia kertoja ja sitten vedessä pehmentäen poistaa paperi ja siinähän olikin lasertulostimen jauhe kiinnittynyt piirilevyyn mahdollistaen piirilevyn syövyttämisen niiltä kohdin missä jauhetta ei ollut. Olen itse pari vuosikymmentä sitten tehnyt samaa filmeillä ja valottamalla, mutta tuo yksinkertaistaa huomattavasti prosessia ennen syövytysvaihetta. Näinpä myös upean ja erittäin käytännöllisen poralaitteen jolla piirilevyn komponenttien reiät saatiin tarkasti ja nopeasti tehtyä verrattuna käsiporalla työskentelyyn. Kaikessa Juhanin tekemisessä näkyi pitkä kokemus ja osaaminen ja siksi sitä olikin opettavaista katsella.

Arto OH2JI oli taasen tehnyt sähkötyslaitteen pienestä Ultratecin Portable TTY phone -laitteesta, josta oli ottanut sisuskalut pois ja laittanut sinne itse ohjelmoimansa mikropiirin sisälle. Ja nyt laite ei ollutkaan enää käytöstä poistunut kuulovammaisille tarkoitettu tulkkauslaite vaan tuliterä sähkötyslaite matkakäyttöön. Siitäkös innostuinkin, sillä Arto selosti kuinka tarvittavan sovelluksen pystyy tekemään basicilla, joka sitten käännetään assembleriksi prosessorille. Olen 12 vuotiaana käynyt konekielikurssia kasarin alkupuolella polttaen lyhyitä koodinpätkiä EEPROMeille, ja tuo on hyvin lähellä sitä. Erittäin mielenkiintoista, joka avaa oven omien laitteiden ja sovellutusten tekemiseen. Lisäksi Artolla oli minulle ratkaisu antenniksi, jonka hän on itse tehnyt. HexBeam ja putkimasto, jota sovittiin että menen katsomaan. Samanlaisen voisin yrittää tehdä itselleni.

Olipa kerholla muutamia 70cm yagejakin, joista yhden 10db gainin (vahvistavan) yagin ostin itselleni ja voin käyttää sitä paitsi lähialueen 70cm toistimiin QTH:stani, myös peditioantennina, sillä antenni on vain n. 1m mittainen. Josko joku minulle sitten vielä vastaisi 70cm taajuuksilla? No ainakin kisojen aikana voisi vasta-asemiakin löytyä jos muuten niitä ei niin paljon olisi.

Olen ymmärtänyt että myös Kauniaisten kerho olisi samantyyppinen jossa on enemmän elektroniikkaa ja rakentelua kerhoilloissa, joten täytyy käydä tutustumassa siihen. OH2HKE kun on tavallaan suljetumpi kun se on samalla yrityksen radiokerho ja kaikenlisäksi vartioidulla voimala-alueella jonne vieraiden pääsykin on vaivalloisempaa. Olen kuitenkin kiitollinen kun pääsin siellä käymään sillä innostuin kovasti näkemästäni ja olin jo saman iltana ladannut sovelluskehitysympäristön koneelleni ja selailin ebaytä prosessorien ja oheistuotteiden osalta. Vielä en tilaa hardista ennenkuin ymmärrän vähän enemmän. Arto lupasikin valottaa vähän enemmän kuinka homma toimii jonka jälkeen tiedän sitten millä laitteilla juttu hoituu parhaiten ja mitä kannattaa hankkia. Ja nyt onkin ajankohta jo sovittu kun menen käymään Artolla.

Oshonsoft AVR Simulation sovelluskahitysympäristö toimninassa

Pikkuhiljaa alan sitten katselemaan myös linukkavaihtoehtoja (Lineaarinen vahvistin). Olen harkinnut jotain sen tapaista mikä Nikolla OH2LZC on ollut peditioillakin käytössä, eli italialainen transistorilinukka jonka max teho ulos on 300W. Se on vielä hinnaltaan kohtuullinen ja tuo sen pienen potkun lisää joka joskus on tarpeen. En välttämättä sitä 1kW vielä tässä vaiheessa tarvitse ja haluan pitää tuon mobiiliuden ratkaisuissani jotta voin käyttää laitteita myös reissun päällä tai vartavasten peditioilla.

Kyllä tämä kaikki on mielenkiintoista :)

Kone huutelemaan kutsua puolestani - DRU-3A Kenwood TS 2000:seen

Kenwood DRU-3A äänitallenninkortin paketti on pieni,
mutta tuote sisällä on vielä tikkuaskiakin huomattavasti pienempi

Oman kutsun huuteleminen joko yrittäessään päästä pile-upista sisään (yhtäaikaisten vastausten ruuhka mielenkiintoiseen kutsuvaan asemaan), tai jos itse kutsuu muita asemia yleiskutsulla (CQ) saattaa tuntua vähän ajan päästä papukaijamaiselta touhulta. Omassa rigissäni (radiolähetin) on tällainen ominaisuus vain optiona. Kun ostin tämän nykyisen rigin ebayn kautta jenkeistä käytettynä, ei siinä tuota optiota ollut. Kun olimme Pejkin OH2EQF kanssa Sauna Open festivaaleilla Kaarinassa viime kesänä pitämässä OG1FEST festariasemaa, oli Pejkillä omassa Yaesussaan tuo ominaisuus ja se näytti CQ huutelussa kätevältä ominaisuudelta. Ajattelinkin että tuon ominaisuuden voisi hommata omaan TS-2000:seen, mutta mokoma pieni lisäkortti maksoi tuolloin vielä näinkin vanhaan radioon lähemmäs 180e. Sittemmin hinta on tullut alemmas ja lähetyskuluineen kortti tuli hieman alle 150e hintaan. Vieläkin kyllä hintaa on aivan liikaa. Tuollainen kortti saisi irrota parilla kympillä. Mutta eipä tässä harrastuksessa ole toisaalta isoa ostajakuntaa, eikä suurta tarjontaa ja kilpailua, eikä juurikaan tarvikeosia kilpailemaan alkuperäisten tuotteiden kanssa.

Kortin mukana tulee kuparisuojakotelo joka tulee kasata ohjeen mukaisesti ennen
kortin asentamista TS-2000:sen emolla olevaan asennuspaikkaan

Kortti tulee paketissa yhdessä kuparikotelon kanssa (pohja ja kansi) joiden sisään kortti tulee asentaa. Kuparikotelon pohjassa on aukko josta kortissa oleva liitin pääsee kiinnittymään emolla olevaan liittimeen.

Kortti asennettuna paikalleen, tässä vaiheessa vielä ilman kotelon kuparikantta

Kortin asennus käy melko vaivattomasti. Kannattaa pitää maadoitettua ranneketta staattisen sähkön purkamiseksi muualle kuin laitteen esillä oleviin komponentteihin (tai hankkia sellainen jos et vielä sitä omista). TS-2000 laitetaan ylösalaisin ja irrotetaan pohjan ruuvit (myös ne 2 sivulla olevaa). Sen jälkeen DRU-3A:n paikka näkyy merkittynä etuvasemmalla kun TS-2000 naamataulu on itseesi päin ja laite on ylösalaisin pöydällä. Pieni vaalea liitin, jonka vierellä näkyykin DRU-3A merkintä. Emossa on myös tarra, josta pitää ottaa suojamuovi pois. Kuparisuojan pohja liimautuu kiinni tarraan pitäen sitten kortin paikallaan. Itselläni se tarra oli ollut käyttämätön, eli tässä laitteessa ei ole aiemmin ollut DRU-3A asennettuna.

DRU-3A kortti asennettuna ja kotelon kuparikansi paikallaan

Kortti asennetaan kuparikotelo suljettuna. Otin kuparikotelon kannen irti asentamisen jälkeen vain kuvataukseni kortin.

Asennuksen yhteydessä näkyy myös 3 mustaa Toko-filtteriä, jotka ovat TS-2000:n heikko kohta ja yleensä joudutaan vaihtamaan kerran parissa vuodessa. Tässä niin ei ole tehty.

DRU-3A koko emolla tulee esiin kun laitoin tikkuaskin viereen.
Kovin isosta kortista ei siis ole kysymys.

Asennus oli helppo. Sen jälkeen testaamaan. Meni hetki että sain nauhoituksen tehtyä. Itse nauhoituspaikan valinta on aika suoraviivaista koska TS-2000:n numeronäppäimissä on funktio-toimintoina rec1, rec2 ja rec3. Se mitä manuska ei kertonut oli miten itse asiassa nauhoitetaan. Eli kun on painanut recin ensin funktion kanssa 'Rec wait' tilaan odottamaan, niin varsinainen nauhoitus tapahtuu sitten painamalla ko. muistipaikan (1, 2 tai 3) numeronäppäin pohjaan ja pitämällä sitä pohjassa, tämä aloittaa nahoituksen. Sitten heti sen jälkeen on painettava mikrofonin tangenttia (PTT) ja alettava puhumaan. Kun valmis niin päästetään PTT nappi ylös ja sitten nauhoitusnappi (numeronäppäin) ylös. Toki se nahoitus loppuu myös siten että päästää nauhoitusnapin ylös, siten voi välttyä PTT-napin päästämisestä aiheutuvasta mahdollisesta ylimääräisestä naksumisesta ja  kolinasta. Vaihtoehtoinen tapa on käyttää VOX-toimintoa, jolloin ei tarvita tuota tangentin (PTT) painamista, mutta itse vähän vierastan vox-käyttöä yleensä.

TS-2000:ssa voi äänittää kolmeen muistipaikkaan, mutta vain ensimmäiseen (1) voi nahoittaa 30sek pitkän nauhoituksen. Muistipaikkoihin 2 ja 3 voi nauhoittaa 'vain' 15 sekuntia pitkän nahoituksen. 15 sek on enemmän kuin riittävä. Itseäni lähinnä harmittaa välillä kun joku huutelee kutsua (CQ) ja kun yrittää vastata siihen niin kutsuminen jatkuu ja jatkuu. Sitten tulee hetki kun yrittää kutsua ja eikös siellä toisessa päässä ole painettu uudelleen kutsunappia ja silloin huomaa että kyseessä on nauhoitus ja on vain taas odotettava että se loppuu. Silloin turhan pitkät nauhoitukset hukkaavat vain kaikkien aikaa. Ensimmäistä kertaa bandille tullessa on perusteltua huudella vähintäänkin pari kolme kertaa omaa kutsua. Silloin myös joidenkin vastaanotinten vesiputousnäytöt huomaavat Sinut ja näyttävät tuon kohdan piikkinä jolloin operaattori näkee että valitsemasi taajuuden kohdalla on liikennettä. Mutta siinä vaiheessa kun vasta-asemia jo alkaa tulemaan on lähinnä tuskastuttavaa kun joku laittaa 15-30sek nauhoituksen pyörimään. Nauhoituksia kannattaakin tallentaa eri pituisia ja/tai eri käyttötarkoituksia varten valmiiksi. Niitä voi sitten valita tilanteen ja tarpeen mukaan. Etenkin kisoissa uskon tuon äänitysominaisuuden olevan hyödyllinen oman lyhyen kutsun antamisessa edellisen yhteyden jälkeen.

OHRARADIO peditiota seuraten joulusta uudenvuoden aattoon 2015

Videostriimi: OH2LZC (Niko) ja OH6EDY (Heikki) tässä kuvassa HB0 maassa eli Liechtensteinin ruhtinaskunnassa
 1400m korkeudessa Alppimajassa pitämässä peditiota

Satuinpa huomaamaan tuossa joulun aikoihin että käynnissä oli aika ainutlaatuinen peditio. OH2LZC eli Niko oli lähtenyt Sveitsiin Heikin HBYEDY luokse ja heidän tarkoituksenaan oli viettää 10 päivää kestävä peditio. Peditio alkoi Heikin kotoa, mutta itse huomasin tuon pedition siinä vaiheessa kun Niko ja Heikki olivat siirtyneet Liechtensteiniin, Alpeilla sijaitsevaan pieneen ruhtinaskuntaan Sveitsin ja Itävallan välissä. Sieltä he olivat varanneet huoneen Sücka nimisestä alppihotellista. Berggasthause (Vuoristomajatalo) Sücka sijaitsee 1402m korkeudella kauniissa alppimaisemissa ja historiaa tällä gasthausella on jo 150 vuotta. Nyt tosin ei ollut lunta, sillä sää oli poikkeuksellisesti +10 paikkeilla päivisin ja vain yöllä kävi pari astetta pakkasella, pitäen lähinnä alppiteiden varjoisat mutkat jäisinä. Niko ja Heikki kuitenkin olivat päässeet lukkoperän ansiosta ylös aina hotellille asti, jota ei normaalisti tähän vuodenaikaan pysty tekemään. Ja siinä vaiheessa kun pääsin seuraamaan peditiota, olivat he jo virittäneet trappidipolin (uskoisin sen olleen kuvauksen perusteella tämä: Diamond W-8010 5 alueen lanka-antenni 3,5-30 MHz, pituus 19,2 m ) lipputankojen väliin hotellin isäntäparin suosiollisella luvalla. Antenni näytti toimivan erinomaisesti ja asiaa varmasti auttoi se kun antenni oli 'nostettu' 1402m korkeuteen :)

Ristidipoli paikallaan kahden lipputangon välissä ja auringonlasku.
Heikin auto toimi myös kiinnistyspisteenä yhdelle dopilin haaralle (kuva:Heikki)

Ympäröivät alpit muodostivat selvästikin jonkinlaisen kattilan aseman ympärillä, blockaten muita ilmansuuntia ja avaten yhteyden Suomen suuntaan. Tuntui että 98% kusoista tuli pidettyä Suomeen. Ja kyllä niitä kusoilijoita Suomessa riittikin. Kun bandeja vaihdeltiin niin useampi amatööri Suomen päässä pääsi pitämään kusoa Liechtensteiniin kaikilla bandeilla joilla Niko ja Heikki niitä piti.

Mikä teki tästä peditiosta melko ainutlaatuisen oli Nikon ylläpitämä videostriimi, joita on nähty jo aiemminkin. Videokanava oli nimeltään OHRARADIO CLUB VIDEOSHOW , jota Niko striimasi reaaliaikaisena Ustream palvelussa.

OH2LZC Nikon ylläpitämä videostriimi toi katselijoita parhaimmillaan yli 40,
yleensä kuitenkin siinä 10-20 paikkeilla, joka on näin pienessä harrastajakunnassa ihan hyvä suoritus

Palvelu näyttää mainoksia ilmaisella clientilla, joihin aika nopeasti tuskastui ja maksoinkin muutaman eiron kuukausimaksun saadakseni seurata kaverien toimintaa ilman mainoskatkoja. Itseäni puri hamssi-kärpänen jo pienenä, mutta Nikon tekemät radioamatööritoimintaa käytännössä kuvaavat videot (joita löytyy hänen QRZ-sivuiltaan tai tästä blogikirjoituksestani) ovat olleet minulle vahva inspiraation lähde ja niistä olen Nikolle kiitollinen. Pedition ajan Niko ylläpiti 24x7 videostriimiä, jopa silloin kun bandit sulkeutuivat ja kaksikko nukkui huoneessa. En ole itse tosi-TV:n ystävä, eli en katso BB:tä tai mitään muitakaan vastaavia. Mutta tässä yhdistyi kaksi minua kiinnostavaa asiaa - radioamatööritoiminta ja matkailu. Eli näin alpeilla olevaa majataloa sisältä, johon en ehkä muuten olisi todennäköisesti ikinä muutoin päässyt tutustumaan. Näin minkälaista ruokaa siellä tarjoillaan, näin kuinka ystävällinen ja avulias oli majatalon emäntä, joka palveli kaikenlaisten kysymysten suhteen, jotka oli eittämättä normaali turistien tarpeista poikkeavia. Milloin tarvittiin antennille ripustamislupaa, milloin piti testailla että aiheuttiko lähettäminen (vielä) häiriöitä hotellin internet-lautaslinkille (jonka Niko ja Heikki saivat korjattua siirtämällä antennin syöttöpistettä kauemmas lautasesta) ja milloin piti löytää plugiadapteri, jotta saataisiin Heikin olut-tölkistä juottama CW-avain liitettyä rigiin :) Pitipä Niko siis myös muutaman kuson CW:lläkin. Ja tuo Heikin juottama Bitburger olut-tölkistä tekemä CW-avain oli paitsi viihdyttävää niin myös ihan pioneeritason toimintaa :)

Niko pitämässä CW-kusoa Bitburger tölkistä Heikin tekemällä CW-avaimella (kuva:Heikki)

Liechtensteinin hotellihuoneeseen rakennettu Hamsack.
Ikkuna oli auki jotta kaapelit saatiin sitä kautta ulos antennille.

Kusot pidettiin Alppimajasssa ICOM-7000 rigillä. Ja mukana oli lähetystä terävöittämässä RMItalyn HLA 300W linukka, jokan kolme päällä olevaa flektiä tuntuivat olevan lähes koko ajan päällä ja kuuluivat videolla, mutta eivät onneksi radiossa.

Tuneriakin toki tarvittiin

Heikin Icom-7000 palveli hienosti, myös CW-asetukset tuli laitettua kohdalleen
kun tuli aika pitää CW-kuso Bitburger tölkistä tehdyllä CW-avaimella

Nimensä mukaisesti peditioon kuului ohrapitoinen voimajuoma, jota olikin mukana lähes gallialaisia määriä :) Toiminta oli muutamaa tylsistymisen hetkeä lukuunottamatta, jotka nujerrettiin muutamalla vähän hassummalla kutsuhuudolla, todella esimerkinomaista radioamatööritoimintaa huumorilla höystettynä. Eikä kumpikaan ainakaan niinä aikoina kun heitä seurasin tuntunut olleen kovinkaan humalassa vaikka olutta tuntui kuluvan :) Tuohon esimerkilliseen radioamatööritoimintaan olenkin Nikon suhteen jo tottunut, mutta nyt tuli tutustuttua sitten Heikkiinkin, jota olin kuullut lähinnä joinain viikonloppuiltoina pitkissä overeissa. Mutta kyllä siinäkin on kaveri joka on kelpo radioamatööri hänkin.

OH2LZC pitämässä joulun aikaan kusoa, tonttulakki päässä tietenkin :)

HBYEDY pitämässä vuorostaan kusoa, myös tonttulakki päässä

Välillä saimme ihailla ikkunasta avautuvaa maisemaa kun live-kamera käännettiin katsomaan ulospäin. Välillä päästiin kännykän kameralla seuraamaan vuohien vaellusta pihan poikki, joita Heikki yritti houkutella lähemmäs kameraa. Ja iltaisin sitten oltiin mukana pöydässä illallisella ja kuultiin ja nähtiin myös viereisen pöydän ruokailijoita. Oli siis lähes kuin olisi ollut itsekin peditiolla mukana. Videon yhteydessä oli myös chat-ikkuna, johon videota seuraava yleisö saattoi kommentoida tai esittää kysymyksiä, joihin Niko sitten vastaili. Valitettavasti muutama huonosti käyttäytyvä katsoja aina eksyy chatteihin mukaan, etenkin silloin kun niihin pystyy osallistumaan anonyyminä. Mutta suurimmaksi osaksi keskustelutkin olivat onneksi asiallisia ja erittäin positiivisia. Niko ja Heikki saivat molemmat moneen kertaan kiitosta katsojilta, sekä chatin että kusojen kautta.

Heikki ja Niko Titlis vuoren laella 3020m korkeudessa näköaloja ihastelemassa ja pitämässä 2m käsikapuloilla kusoja.
Pisin kuso tuli pidettyä kapuloilla130km päähän. (Kuva: HB9EDY)

Heidän piti ensin olla 25-27.12.2015 Liechtensteinissa, mutta innostuivat sitten ottamaan vielä yhden päivän lisää ja olivat siis 4 päivää siellä. Toiseksi viimeisenä päivänä Liechtensteinissa kävivät vielä reissun Titlis vuoren laella, jossa pääsivät ihastelemaan näköaloja ja alppimaisemia lumella höystettynä. Kusojakin pitivät käsikapuloilla, aina 130km päähän asti. Myös tämä reissu striimattiin, mutta valitettavasti se jäi itseltäni näkemättä kun tuona päivänä oli muuta ohjelmaa. Sen jälkeen olikin kavereilla paluu Aarauhin Heikin kotiin, jossa myös saimme nauttia videostriimin katsojina sekä radiokusoista että illallisesta. Ja uuden vuoden aattona vielä Heikin talon katolta rakettien ampumisetkin näkyivät videolta. Siellähän on tunti aikaeroa Suomeen eli täällä kun oli raketit ammuttu niin siellä vasta aloitettiin. Saatiin siis tuplajuhlat. Illallisella oli mukana videolla myös Heikin puoliso Rita ja saimme olla osallisina Sveitsiläisessä uudenvuoden vietossa yksityiskodissa.

Heikin HBYEDY hamsackissä Niko OH2LZC pitämässä kusoja Suomeen

Tämä oli hieno kokemus tällaiselle peditioista innoissaan olevalle, päästä seuraamaan radioamatööriharrastusta livenä jostain kaukaa maailmalta. Olla mukana kuulemassa sitä jutustelua paikallaolijoiden kesken, joka ei yleensä päädy enää jälkeenpäin peditioista kertoviin lehtiartikkeleihin. Ja jos otti kotona videon äärellä myös oluttölkin käteen, niin oli ikäänkuin vielä hieman autenttisemmin mukana. Ja kun samalla otti vielä livenä kuson niin oli ihan oikeastikin mukana juonessa.

Tällaisen toiminnan soisin lisääntyvän, sillä peditioita kyllä pidetään, mutta tämä videostriimi toi siihen ihan oman lisänsä ja mahdollisti päästä mukaan. Tuli vain mieleeni muutaman kerran että tästä on iloa muille ja tämä ei ole ihan ilmaista, että tuollaiseen reissuun olisi hyvä saada sponsorointia. Toisaalta jos sitä rahoitusta lähtee ulkopuolisilta (alasta kiinnostuneista yrityksiltä) hakemaan niin se saattaisi sitten rajoittaa tekemistä. Kun sen tekee omista rahoista niin saapahan päättää mitä ja miten tekee :) Puolensa kaikessa. Olen kuitenkin kiitollinen tällä pioneerityölle jota Niko ja Heikki tässä suorittivat. Toivon sille jatkoa ja toivon että tämä leviää muidenkin toimintamalliksi. Olipa se peditio majakkasaarella tai kansallispuistossa tai jossain kaukomaan rannalla tai vuoristossa, niin tällainen ikkunan avaaminen tapahtumaan toimintaan nykytekniikkaa hyödyntäen vie meidän harrastustamme taas askeleen eteenpäin ja ehkä joku videon näkevä innostuu myös harrastuksestamme.

Kiitos Niko, Heikki ja Rita! Ja menestyksekästä Uutta Vuotta, että näkisimme näitä live-peditioita jatkossakin :)

2-elementtisen Yagin ensitestin kokemuksia - 3m korkeudella

Nyt oli lauantaina sen verran aikaa ja energiaa että kasasin aiemmin hankkimani 2-elementtisen 3-banderin (TH2-MK3), jonka elinkaari on ilmeisesti jo muutaman vuosikymmenen takaa. Laitoin antennin väliaikaisesti n. 3m korkeaan rautaputkeen kiinni, jonka tuin A-tikkailla ja naruilla. Minulla ei ole antennille vielä suunniteltuna kiinnitystä ylemmäs. Olen harkinnut teleskooppialumiinitolppaa, joka kiinnittyisi talon seinään ja voisi ulottua vähän yli 10m. Mutta vielä on selvitettävä onko tämä yagi-antenni sille liian painava. Sillä tässä saamassani versiossa on elementtien välinen puomi paksua ja painavaa rautaputkea. Lisäksi elementit itse ovat n. 8m pitkät yhteensä (2x4m) joten painoa ja vääntöäkin tuulikuormassa tulee jonkin verran.

Kun antenni oli kasassa ja olin saanut antennikaapelin siihen kiinni (joka oli vapautunut kun poistin G5RV dipolin käytöstä joka ei toimi koska en saa sitä riittävän korkealle) mittasin antennin kuuluvuusalueet ja SWR:t (palautuva signaali) antennianalysaattorilla (miniVNA Pro). Saamani tulokset olivat vähintäänkin antennivirittimellä riittävän hyvät 10m, 15m ja 20m alueella, jolle antenni on suunniteltu. Testaus osoitti että kuulepa antenni 40m ja 80m alueetkin. Itse asiassa 7060 ja 3699 ovat hiljaisempia tällä yagille jopa 3m korkeudella kuin OCF joka on nyt 5m korkeudella.

MiniVNA tulos 10m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagista

MiniVNA tulos 15m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagista

MiniVNA tulos 20m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagistai

Käyrät näyttivät sen verran osuvilta että uskaltauduin testaamaan käytännössä. Kuuntelualueet eivät jokaisella bandilla osuneet aivan 'sweet spottiin', mutta uskoin tunerin hoitavan loput. Täytyy jossain vaiheessa katsoa millä tavalla tuota yagia saisi viritettyä vielä optimaalisemmaksi. Varsinkin 20m alue saisi toimia paremmin. Voi toki olla että joku trappi antennissa on viallinen. Sain ohjeet teoriassa siitä kuinka trapin voi testata ('mittaa yleismittarilla trapin päistä kulkeeko virta läpi'), mutta en tiedä käytännössä miten se tehdään avaamatta trappia, jota en usko pystyväni tekemään muuta kuin rikkomalla trapin.

 Yllä video 2-elementtisen 3 bandin yagin 

enstitestin setupista ja miltä antenni näyttää

Yllä video käytännön pohjakohinan ja voimakkuuden eroista 

OCF dipolin ja TH2-MK3 yagi antennien välillä - ja jos videolla sanon 

HCF niin tarkoitan tietysti OCF  eli 'Off Center Feed' dipoli :) 

en tiedä sanoinko mutta siltä se kyllä kuulostaa :)

Nyt täytyy alkaa miettimään miten tuon antennin saisi vähän ylemmäs. Saattaa olla että ennenkuin saan tarpeeksi korkean tolpan/maston niin asennan sen talon katolle, mutta silloin saan sen ehkä vain muutaman metrin korkeudelle katosta. Periaate taisi mennä niin että yagi-antennin pitäisi olla ainakin elementin verran 'irti' kaikista esteistä, eli myös sen verran kattoa korkeammalla.

Tänään sain tuolla nurmikolla 3 metrissä olevalla yagilla yhteyden Tunisiaan (5/7 raportti tuli minulle päin ja 5/9 lähti sinne, ja oli ensimmäinen yhteys Tunisiaan millä tahansa antennilla, joka oli enemmän länteen kuin etelään suunnattu) sekä Unkariin, joten yllättävän hyvin se toimii jo tuossa :) Uskon että jos saan sen katon yläpuolelle niin se saattaa alkaa päihittämään jo OCF antenninikin, joka on sentään palvellut kohtuullisen hyvin. Ilman kääntömoottoria se asennus pitää miettiä jotenkin niin että antennia saa kuitenkin jollain tavalla käännettyä (narulla?). Kääntömoottori on kuitenkin jollain aikavälillä hankintalistalla, mutta ehkä minun pitää ensin tietää minkälaiseen tolppaan tai mastoon se tulee jotta tiedän hommata sopivan mallin.

Täytyy  opiskella myös yleisluokka että saisi oikeuden 1,5kW (1500W) tehoon nykyisen 120W rajoituksen sijata - tosin radioni ei lähtöteholtaan pääse kuin 100W:iin ja siitäkin todennäköisesti hukkuu jo matkalla ja antennissa osa muuttuen lämmöksi ja palautuvaksi energiaksi(SWR). Tavoite kuitenkin saada jossain vaiheessa linukka (lineaarinen vahvistin) tuomaan lisätehoa jotta kuuluisi itse paremmin niihin asemiin jotka nyt muuten kuulen (eli ne kovaääniset kaukaisemmat 'big gun' asemat), mutta jotka eivät meinaa kuulla minua. Yleisluokkaan vain en ole löytänyt vielä oikein hyvää matskua. SRALin 'tiimissä hamssiksi 2' -kirja on kirjoitettu jollain 40-luvun Markus-sedän puhetyylillä ja opettaja-oppilasryhmä dialogilla, joka on todella häiritsevää lukea, joten se ei valitettavasti minun kohdallani toimi.

Radioamatööri-harrastuksen esittelyvideoita

Tässä on muutamia radioamatööri-harrastusta esitteleviä videoita. Tutustuttaviksi etenkin sellaisille joille harrastus on täysin uusi. 

Ham radio operation in Finland

Ragny, OH6LRL ja Erik OH2BPA kertovat radioamatööriharrastuksesta. Videossa ääni ei kulje ihan synkassa, mutta ei haittaa. Jutut ja video on muuten niin hyvät. Kieli on pääosin ruotsi, mutta ohjelma on tekstitetty suomeksi.

https://www.youtube.com/watch?v=ZtEPzHuMx-A

Mitä radioamatööritoiminta on?

Ison Britannian Radioamatööriliiton tilaama esittelyvideo, jossa kerrotaan myös mukaansatempaavasti radioamatööritoiminnasta. Vaikka kieli videolla onkin englanti, niin videossa on suomenkieliset tekstit.

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=I59Fpa1kMcs

Amatööriyhteyksiä ympäri maapallon

Larry Minnesotasta(USA) WD0AKX pitää yhteyksiä ympäri maailman. Hänen HAM SACK ('radionurkkaus') on myös esimerkillinen! Video on englanninkielinen eikä tekstitetty, mutta videosta saa aika hyvän kuvan 'fiiliksestä' kun ollaan yhteyksissä ympäriinsä. Ja näkee kuinka tänä päivänä on mahdollista saman tien katsoa kutsun perusteella netistä että kenen kanssa sitä yhteyttä on pitämässä. Usein on nähtävissä kuva henkilöstä ja tämän asemasta/antenneista.

https://www.youtube.com/watch?v=KZrhjfKY-9g

QRP video jossa otetaan 1W SSB(puhe) yhteys USA:sta Etelä-Afrikkaan

https://www.youtube.com/watch?time_continue=215&v=NU5i_09nWjg

Suomalaista harrastustoimintaa a la OH2LZC

Niko OH2LZC on tehnyt hauskoja videoita, jotka löytyy hänen QRZ-sivuiltaan kun selaa vähän alemmas. Niko on kuvannut videoita eri paikoista missä on ollut pitämässä peditioita. Nuo videot ovat innostaneet minua samankaltaiseen 'peditiointiin' ja osoittavat kuinka uskomattoman hyviä yhteyksiä voi saada kohtuullisen minimaalisellakin setupilla (siis ilman 40m mastoja tms).  Mikäli videot eivät näy sivulla niin tässä muutama suora linkki youtubeen Nikon videoihin

Tropoa Tampereelta

Burning rubber DX

Inkoo Island peditio (alkaa pienoisella tuulen äänellä, mutta se loppuu nopeasti)

OH2LZC MOBILE IN HARBOUR OF HELSINKI

Mobile QSO Finland-Canada by OH2LZC

Sappee retki 2010

TEKSTI-TV

Ja huomasinpa muuten tänään että onhan se Suomen Radioamatööriliitto edelleen edustettuna myös teksti TV:ssä, jossa viimeisimpiä uutisia, tapahtumatietoja, ja löytyy myös dx-summitin ylläpitämä klusteri eli äskettäin kuullut yhteydet 

https://yle.fi/tekstitv/txt/590_0001.htm

HAM NATION

Ham Nation on englanninkielinen amatööriradio-aiheinen viedokanava, jossa jo kolmattasataa videota. Videota on alusta asti juontanut erityisesti radioamatööritoiminnassa tunnetuksi tulleen Heil-yhtymän perustaja Bob Heil.

G5RV antennin asennus ja käyttöönotto - eli ns. pihatalkoot

G5RV ilmassa, mutta syöttöjohto joka on osa antennielementtiä jää liian alas

Ostin peditiointia varten G5RV antennin. Se on vain 31m ja lyhyemmälle antennille on yleensä helpompi löytää kiinnityspaikat kuin vaikka 42m tai 80m antennille. Se mitä en oikein tajunnut sitä ostaessani että koska G5RV antennissa on avolinja syöttökaapelina, toimii tämä myös osana antennia. Eli tuo antenni olisi saatava mielellään vähintään 10m korkeudelle ja sitten avolinja(syöttökaapeli) tulisi saada mielellään sieltä ylhäältä kohtuullisen suorassa kulmassa antenniin nähden alas. Toisin kuin vaikka Windomissa jossa syöttökaapeli on koaksiaalikaapelia eikä se ole osa antennielementtiä. Ja niinpä siinä ei ole väliä vaikka tuo koaksiaali syöttökaapeli luikertelisi maata pitkin rigille. Avolinjassa tämä ei käy koska silloin antenniosa koski maahan ja antennin sähköisestä pituudesta tulee tällöin 'ääretön'. Niinpä G5RV on käytännössä paljon vaikeampi saada hyödynnettyä reissussa tai edes kotipihallani, juuri tuon korkeusvaatimuksen vuoksi. Se oli käytännössä virheostos ja windomi tai vastaava on hankittava tilalle. Sellainen antenni siis jonka pystyn nostamaan vaikka vain 4m korkeudelle.  Tällainen oli esim. Saaristo Openissa käytämmämme windomi, joka oli jossain 4-5m korkeudella ja toimi kotimaassa hyvin ja kuului jonkin matkaa Eurooppaankin siltä korkeudelta.

Testatakseni G5RV toimivuutta pihallani täytyi se saada nostettua molemmista päistä puihin kiinni. Sinänsä tuo n. 30m mitta on tontillani paljon toimivampi kuin esim. nykyisen OCF:n 42m joka ei mahdu pihalleni suorana vaan joudun taittamaan sen molemmissa päissä niin että antenni on käytännössä U muodossa. Saadakseni G5RV antennin korkeammalle kuin OCF:n halusin onnistua saamaan kiinnitysnarut niin ylös kuin mahdollista. Olin hankkinut pari järeää mutteria heittopainoiksi, mutta heittotarkkuuteni ei riittänyt saamaan narua toisessa päässä juuri siitä oksan hangasta mihin olisin halunnut.

Niinpä otin käyttöön seuraavan ratkaisun narun viemiseksi halutusta kohtaa. Otin 8m teleskooppiongen, josta poistin kaikkein ohuimman osan, ja seuraavaksi paksumman osan päähän teippasin jesarilla U-mallisen raudan (lautasantennin kiinnitysrauta). Sillä sitten yritin viedä narua tarpeeksi ylös. En ylettänyt ja otin A-malliin viritetyt tikapuut avuksi. En ylettänyt vielä niilläkään. Vähän aikaa ihmeteltyäni tajusin että koska minulla ei ole pidempää onkea, saisin pidemmän siitä käytännössä kun teippaan 2 onkea yhteen - eli toisen ongen vielä ensimmäisen jatkoksi. Tämä onnistuikin, joskin n. 12m elastista onkikyhäelmää oli aika mahdoton saada tähdättyä riittävän tarkasti että olisin saanut narun juurin sinne minne halusin. Tätä hommaa tuli ihmettelemään jo naapuritkin. Pihalla hyöri jo lähes koko perheeni auttamassa ja naapurit hämmästelivät että mitä se nyt sieltä puusta kalastaa? Taas maine kasvoi :)

Antennin ripustusnarujen pujottamisyritys puuhun
käyttäen kahta toisiinsa teipattua onkivapaa.
Auttajia tarvittiin enemmänkin :)

Kolmas vaihtoehto, jota tiesin käytettävän, oli hankkimani varsijousi. Otin alumiininuolesta terän turvallisuussyistä pois. Se vei kuitenkin samalla nuolen tarvitseman painon pois ja laitoinkin tilalle sinitarraa. Nuolen läpi olin vienyt kuitusiiman jonka toin nuolen ulkopintaa takaisin ja sidoin aivan nuorlen perän kohdalla ettei se vaikuttaisi lentosuuntaan. Siimaa keräsin maahan kiepille riittävästi jotta se yltäisi puun latvaan ja takaisin maahan ja vähän päälle. Sitten sidoin siiman vapaan pään varsijouseen. Näin nuoli joutuisi väkisinkin pysähtymään ohikin lentäessään ja siima ei myöskään karkaisi.  Ammuin nuolen taivaisiin ja se lensikin hienosti puun yli. Mutta tuuli tarttuikin ilmassa siimaan ja painoi nuolen lentorataa tuulen suuntaan, ja vaatikin 6-7 laukaisua ennen kuin sain nuolen oikeasta kohden puun yli ja siiman putoamaan haluamaani oksanhankaan aivan puun latvustossa. Sen jälkeen piti vain varsijousesta irrottaa siima, kiinnittää siimaan paracord naru eli antennin kiinnitysnaru, ja vetää sitten siima ja naru-yhdistelmä nuolen puoleisesta päästä kunnes paracord naru kulkeutui ensin puun latvaan ja tuli sieltä oksan yli takaisin maahan toisella puolella puuta. Sitten laitoin naruun silmukan johon toin G5RV antennin johtamattoman kiinnityskappaleen. Ja sitten vain vedin antennin niin ylös ja lähelle latvaa ja puun runkoa kuin oli mahdollista ilman että antenni alkaisi koskettamaan puun oksia. Sitten vain toinen pää narua ongen avulla pujotettiin niin läheltä runkoa alas kuin mahdollista ja kierrettiin pari kertaa rungon ympäri ja sidottiin kiinni. Sama vielä antennin toisessa päässä toiseen puuhun, johon olinkin saanut narun jo mutteripainolla ja heittämällä. Näin oli antennin  ylhäällä.

Varsijousi samoin kuin onkivapa on
radiomataöörin antennin ripustustyökalu

Mutta koska antenni kuitenkin jäi vain n. 5m korkeuteen ongelmaksi jäi syöttökaapeli, joka oli siis osa antennia. Sitä en saa mitenkään järkevästi ja kun mittasin antennin oli SWR:t parhaimmillaankin vain hieman alle 2 ja tämä oli vain yhdessä kohtaa. Muutoin SWR:t oli lähempänä kolmea. Verratessani sitä n. 1-1.5m alempana olevaan OCF:ään ero oli kuin yöllä ja päivällä OCF:n hyväksi. Ne mitkä kuuluu OCF:llä kuin ääni tulisi naapurista, kuuluu G5RV:stä vain kun laittaa kovemmalle ja yrittää kovan suhinan pohjalta kuunnella edes jotain ääntä. Kyllä tuo minun OCF vaan on hyvä antenni. Sen kun saisi jonnekin 15-20m korkeudelle niin johan kuuluisi vaikka mitä :) Tämän tyyppinen antenni kuin tämä G5RV ei sen sijaan selvästikään toimi tällaisessa tilanteessa jossa syöttöpistettä ei saada riittävän korkealle. Se hyöty mikä tästä tuli oli että nyt minulla on kiinnitysnarut niin korkealla kuin ne voin tonttini puihin saada ja voin helposti pudottaa tuon antennin hallitusti narujen avulla alas ja nostaa tilalle jonkin toisen antennin.

Joudun hakemaan peditiointiin lanka-antenniksi edelleen jotain toista ratkaisua. Todennäköisesti tulen päätymään Windomiin tai sitten teen toisen OCF:n.

Peditio Levi-tunturilta

Peditiolla Levi-tunturilla. Ilmakuva otettu hieman ylempää kuvauskopterilla

Olin lomailemassa Levillä ja mukanani oli autoradioni eli Yaesu FT-857D. Vaikka se on suurimmaksi osaksi minulla autossa 2m tukarikäytössä niin sen hankintaperuste oli peditiot HF:llä, eli yhteyksien pitäminen erilaisista paikoista siten että käytän sitä reissuantennilla ja geeliakulla (tai aurinkokennoilla). Antenniksi otin Saaristo Openia varten kyhäämäni onkivapa-antennin. Mutta Levillä aloin sitten tuumia että sain niin hämäriä tuloksia siitä antennistani MiniVNA Prolla mittaamalla että uskon siinä olevan jotain perustavanlaatuista vikaa minun juotoksissani tai sitten koko setupissa. Joten tarvitsisin jotain muuta antennia qusojen aikaansaamiseksi.

Ensimmäisinä iltoina hainkin antennivaihtoehtoja netistä, kysyin konsultaatiota Niemisen Jyrkiltä Utecista ja päädyin kahteen antenniin jotka löytyivät myös Utecilta hyllystä. Jyrki laittoi paketin morning express 9 -lähtetyksellä eli seuraavaksi aamupäiväksi tulemaan. Sain postin seurantanumeron ja seuraavan päivän sain tuijottaa kun paketti jumittui Seinäjoen lajitteluasemalle. Kesti 2 päivää postilta saada paketti minulle. Minulle kerrottiin postista että siellä etelässä ihmiset ei ymmärrä kuinka pitkiä välimatkat täällä ovat. Itse ajoin päivässä Vihdistä Leville, joten on se paljon lyhyempi ja nopeampi Lapualta toimittaa paketti Leville. Tietääpähän jatkossa ettei kannata maksaa pikamaksuja eikä odottaa että paketin voisi saada seuraavaksi päiväksi Lapissa, ainakaan postin kautta :)

Ajatuksena oli se että antennin pitäisi olla helposti kuljetettava ja pystytettävä. Mietin pitkään GPM-1500 monialue vertikaaliantennin hankkimista. Se on 6,3m pituinen ja kattaa 1,8-50 Mhz alueet (eli 160m-6m). Se mikä vähän arvelutti oli pituus ja hinta. Olen nähnyt vastaavaa käytettävän sopivaan quson pitopaikkaan pysäköidyn auton katolla ja se on vaatinut käytännössä harustuksen (eli tukilankojen vetämisen eri suuntiin jotta antennin saa pysymään pystyssä). Päädyin lyhyempään vertikaaliantenniin joka toimii sekä ajoneuvoantennina että maastossa peditioantennina Multi-Range 9 antennin, tehonkesto 120W ja pituus pisimmillään 1,9m. Tämä antenni kattaa alueet 70cm-80m, joka sopii mainiosti. Antennissa alueet valitaan jumpperilangalla, eli vaihdetaan lyhyen banaanipäillä varustetun johdon paikkaa sen mukaan mitä taajuusaluetta(bandia) halutaan käyttää. Hyvää antennissa on se että siinä on käytännössä kaikki tarvitsemani bandit ja se että se on lyhyt ja saan sen tarvittaessa myös autoni katolle siellä jo olevaan kiinnikkeeseen.

Paketti saapui Utecilta - 
Lapissa posti ei pikanakaan näytä kulkevan alle 2pv

Vertikaalin heikkoutena mainitaan usein häiriöherkkyys. Ja pidemmällä lanka-antennilla useimmiten päästään parempaan tulokseen HF:llä. Mietin jonkin aikaa G5RV:n ja Windomin välillä ja päädyin G5RV-antenniin koska sen pituus oli vain 31m kun Windomi on 42m. Tuo lyhyempi välimatka on useimmiten helpompi toteuttaa kuin pitkä. Tilasin tuon G5RV:n toiseksi reissuantenniksi. Mutta se mitä en tarpeeksi tarkkaan lukenut oli se että G5RV käyttää 'avolinjaa' eli siinä tulee puolesta välistä lanka-antennia alas n. 10m pitkä avolinja, joka toimii myös osana aktiivista antennielementtiä, jonka päähän sitten varsinainen syöttökaapeli (koaksiaali) vasta kiinnitetään. Ongelma tuossa nimittäin saattaa olla se että saadakseen avolinjan niin ettei se kosketa maahan, täytyisi antenni saada n. 10m korkeuteen ja reissuantennin vaatimuksena on parempi jos sen voi ripustaa vaikka 4m korkeudelle. Avolinja saa mennä osin vaakasuunnassakin, mutta se tulee teettämään oman haasteensa. Joka paikassa ei löydy 10m korkeita kiinnityspaikkoja. Windomissa ei tuollaista avolinjaa ole vaan syöttökaapeli tulee suoraan antennilangan puoleen väliin baluniin ('sovittimeen') kiinni.  Joten saattaa olla että windomi, vaikka onkin 10m pidempi, on käytännössä tuon korkeusvaatimuksen osalta helpompi. Kaikki antennin vaativat yleensä korkeutta, mutta avolinja joka ei saa osua maahan tuo ihan oman haasteensa antennin asetteluun.

Nyt reissuantenneina on siis MR-9 ja G5RV. Tilanteen mukaan käytän siis vertikaalia, jos ei ole lanka-antennille kiinnityspaikkoja. Ja lanka-antennia, mikäli löytyy paikka johon ripustaa antenni, sillä uskon sen olevan käytännössä tehokkaampi.

Multi-Ranger 9, Sirius magneettijalassa parvekkeella 
maadoitettuna akkukaapelilla

Ensimmäisen kokeen vertikaalilla tein huoneistoni parvekkeelta. Laitoin antennin magneettijalkaan ja maadoitin antennin PL-liittimen ulommasta runko-osasta auton akkukaapelilla lähellä olevaan metalliseen tikapuuhun. Tikapuu tosin oli vain jotain 1,5m pitkä enkä tiennyt onko se mistään kohtaan oikeasti jossain maassa kiinni. Laitoin akkukaapelin kiinni maalaamattomaan pulttiin tikapuun päässä. Sen enempää ei asemaani/antennia ollut maadoitettu.

Maadoitus akkukaapelilla antennin liittimen rungosta
tikapuun maalamattomaan pulttiin

Tämän jälkeen otin MiniVNA:n ja valitsin antennin jumpperilangalla taajuudeksi 20m joka on yleensä se helpoin alue ja sieltä qusoja saa yleensä melkein mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jouduin säätämään jonkin aikaa antennin ylemmän osan pituutta, jotta sain parhaan (matalimman) SWR tason n. 14,2Mhz kohdalle, jota aioin käyttää. Sainkin sitten illan aikana, mäkäröiden ahkerasti minua syödessä, quson UK:ssa, 10km Lontoosta pohjoiseen olevaan partiolaisten leiriasemaan GB2GP, herraan nimeltä Steve. Hän tuli minulle päin 59++ eli erittäin hyvin ja kuuluvasti. Minä puolestani sain ensin 10W:lla kokeillessani 5/1 ja sitten kun nostin tehoa 30W:iin niin kuuluvuuteni nousi 5/3:een.

Testikusossa asema oli epäergonomisesti lattialla.
Yleismittari oli varmistamaan ettei jännite putoa alle 11,7V lähetettäessä

Akkuni ulos antamat ampeerit (4,5A) rajoittivat käytännössä minun maksimitehon 50W:iin, mutta sitä en edes kokeillut. Käytännössä haluan pystyä pitämään qusot suhteellisen pienikokoisella geeliakulla, joka käytännössä tarkoittaa että pidän yhteydet pienitehoisina (QRP). Se ei ole ongelma jos maadoitukset ja antenni on kunnossa, sillä hyvällä kelillä ja kun asiat on kunnossa, saa 10W:llakin hyvin yhteyden euroopan maihin. Nyt luulen maadoituksen olleen yksi ongelmista jotka heikensivät tulosta. Mutta saimme kuitenkin raportit vaihdettua eli kyllä siitä ihan virallinen ja hyväksyttävä quso syntyi. Raporttien vaihto oli ainoa keskustelu joka onnistui yhteyden ollessa sen verran heikko, joten quso jäi  sen puoleen varsin lyhyeksi. Tuli kuitenkin testattua että tämä rektisetti toimii ja sillä pystyy saamaan qusoja ainakin eurooppaan puheella (SSB).

Haltin Toolpack reppu soveltuu
hyvin radiorepuksi

Tilanjakajilla saa radion ja akun ja kaapelit erilleen
toisistaan Haltin Toolpak repussa

Seälkäreppumallinen on helpompi ja mukavampi kantaa
kuin sellainen jossa olisi vain olkahihna

Minulla on ollut radiolaukku, joka on ollut minulla mukana kun olen käynyt kerholla. Mutta se on ollut enemmänkin vihkon, kynän ja käsikapulan liikutteluun, muttei kokonaisen peditiosetin kokoinen. Useamman laukun ja nyssäkän kantaminen ei ole kovin käytännöllistä. Paikallisesta Intersportista Levikeskuksessa löysin Haltin Toolbox nimisen repun, joka on 50L ja siinä on sisällä pari tilanjakajaa. Sisälle saa radion, tunerin, akun ja johtoja sekä pädin ja papereita. Ulkona on käytännöllisesti ehkä onkivapaa varten (lyhyttä teleskooppiversiota) oma paikkansa joka on kuin tehty vertikaaliantennin kuljettamiseen :)

Tässä kiipeämässä 
Levi-tunturiin pitämään testiqusoa

Seuraavaksi oli vuorossa saman setupin testaaminen tunturissa. Levillä puita löytyy tunturin yläosistakin, mutta ovat niin matalia etten lanka-antennia viitsinyt edes alkaa ripustamaan vaan päädyin suoraan kokeilemaan vertikaalia, eli täysin samalla tavalla kuin parvekkeella olin kokeillut.

Antennimittausta MiniVNA:lla Levillä.
Antenni siirtyi suoraan maan päälle myöhemmin,
joka ei luultavasti vaikuttanut lopulta mitenkään.

Maadoitusta en käytännössä saanut aikaiseksi. Olisi tarvittu maadoitustankoa ja vasaraa, jotta olisin saanut maan aikaiseksi. Ja autokin oli alempana parkkipaikalla, joten siitäkään ei saisi tehtyä maata. Olihan siellä sähkövalotolppia (puisia) joista olisi hyvinkin saattanut lähteä jotain maahankin mutta en halunnut lähteä yhdistämään omaa radiotani edes maan kautta mihinkään toisen omistamaan järjestelmään luvatta, etten sitten vahingossa aiheuttaisi jotain häiriötä tietämättäni. Mittasin taas MiniVNA:lla ja säädin antennipituutta. Tavoitteena aloittaa 40m:ltä 7.060 Mhz taajuudella. Liekö tuo maadoittamattomuus ollut syynä, mutta en saanut koko SWR:ää näkyviin. Sitten siirryin kokeilemaan josko saisin 20m koska sen sain edellisenäkin iltana toimimaan. En saanut siinäkään SWR:ää näkyviin. Aikani muuteltuani antennipituutta vaikka mihin suuntaan, tulin siihen tulokseen että paikan vaihtaminen voi tarkoittaa myös sitä että minun pitää kalibroida MiniVNA uudelleen. Onneksi oli investoinut kalibrointisarjaan, joten siihen tarvittavat pienet osat olivat minulla matkassa. Kalibroinnin jälkeen SWR alkoi näkymään mutta oli todella korkealla. Mäkäräiset ja vähän väliä ripsivä sade saivat aikaan sen etten jaksanut enää säätää mittarin kanssa vaan ajattelin että kokeillaan onnea tunerilla ja liitin antennikaapelin tuneriin. Aloitin 7.060Mhz ja huutelin vähän aikaa kutsua, mutta jaksolla ei ollut ketään tai sitten kukaan ei kuullut minua. 20m:llä alkoi kuulua muutama asema,  mutta sitten alkoi sataa sen verran että oli pakko saada radio, tuneri ja akku turvaan ja päätin että peditio saa nyt tältä osin jäädä tähän.

Pari juttua huomasin jotka vaativat edelleen kehittämistä: 
Maadoitus: eli ehkä joku 50cm maadoitustanko jonka voisi lyödä maahan ja maadoituskisko johon tuoda tangosta maadoituskaapeli. Sitten maadoituskiskoon viedään 'tähtimäisesti' maadoituskaapelit radiosta ja antennista. Jos on kuiva ja hiekkainen maa niin tuo mitta ei riitä, mutta ei reissuun kovin pitkää tankoa voi ottaa raahattavaksi. Levin sähkökaupasta löytyi 1kpl maadoitustankoa 150cm ja 16mm2 maadoituskaapelia 10m jotka ostin hamsackin maadoitusta varten. Täytyy hankkia muutama tanko lisää ja tehdä yhdestä lyhyempi reissuversio.
Alusta: Kun tunturissakin olin hiekkaisella alustalla niin hiekka itse on sellainen jolta täytyy saada laitteet suojattua. Eli joku 1mx1m pressun pala tai vastaava jonka päälle voi sitten laitteet asetella ilman että tarvitsee pelätä hiekan joutumista laitteisiin.
Sadesuoja: Peditioasemalle täytyy kehittää jonkinlainen sadesuoja. Luulenpa ettei sateenvarjo ole oikein toimiva vaan täytyy keksiä joku pieni katos/teltta radioille. En kuitenkaan nyt isoa teltaa ajatellut raahata mukana peditiota varten.
Ötökkäkarkote: Mäkäräiset eivät kunnioita hyytyskarkotetta :) Sillä ei ollut mitään vaikutusta.

Quso jäi käytännössä yhteen, joka sekin oli otettu tunturin juurella olevasta mökistä. Eli en onnistunut siinä mitä tavoittelin, kusojen pitämistä vähintäänkin Suomeen ja mahdollisesti ulkomaillekin HF:llä levitunturin päältä. Mutta nyt on kuitenkin käytännössä päästy testaamaan peditointia ja opittu pari kehitettävää asiaa niin seuraava peditio saattaa onnistua jo vähän paremmin. Peditiovarustuksen kokoonpano alkaa myös muotoutua valmiiksi.