CW kisakone Atmel Atmega16A prosessoriin perustuen

CW Kisakone vielä ilman koteloa yhdistettynä vasemmalla näkyvään kaiuttimeen

Käydessäni suorittamassa T2 radioamatööri pätevyystodistus-testin OH2HKE kerholla, tutustuin siellä Artoon OH2JI. Häneltä sain komponenttien hinnalla hänen rakentamansa CW kisakoneen. Mielenkiintoni siihen heräsi kun hän kertoi tehneensä sen ATMEL Atmega16A prosessoriin perustuen jota ohjelmoidaan Basicilla ja käännetään sitten hexa-tiedostoksi joka tallennetaan prosessorin muistiin. Basic on minulle tutumpaa ja siksi tuo mahdollisuus ohjelmoida älykkäämpiä elektroniikkasovellutuksia kiinnosti kovasti. Käytyäni Arton luona ja saadessani lisää tietoa miten homma toimii, olin innokas testaamaan samaa itse. Basic kääntäjä, jota ohjelmointiin käytetään on Oshonsoftin AVR simulator IDE työkalu. Arton valmiiksi tekemästä sovelluksesta oli helppo nopeasti hahmottaa miten ohjelmointi tapahtuu. Tässä basicissa on vähän C:n ominaisuuksia muuttujavarauksineen ja siinä ettei Basicille tyypillistä rivinumerointia käytetä. Mutta silti kieli on aika suoraviivaista.

Oshonsoft Basic kääntäjän ohjelmointi-ikkuna

Muokkasin koodia niin että se lähetti oman kutsuni Arton kutsun sijasta ja tein osuuden joka 'kaiuttaa' lähetettävät merkit näytölle sitä mukaa kun CW koodi kullekin merkille kuuluu kaiuttimesta. LCD-näytönkin ohjaaminen on helppoa tässä basic-kääntäjässä olevilla valmiilla komennoilla joihin sitten vain lisätään parametreja.

Kirjaimen O lähetys LCD-näyttöön sekä prosessorin jalalle ja sitä kautta kaiuttimelle

LCD näyttö ja 3 painonappia

Kisakone on hyvin yksinkertainen käyttöliittymältään. Käytännössä siinä on kolme nappia, joista yksi napeista on samalla pyöritettävä potikka. Tuo potikkanappi antaa omakutsun, eli minun tapauksessani OH2DD. Mikäli potikkaa pyörittää niin se vaikuttaa CW:n nopeuteen eli kuinka nopeasti merkit annetaan. seuraava nappi järjestyksessä antaa raportin '5NN' (kisassa tämä on normaalia sen sijaan että annettaisiin 599 tai 597 tms - kun haetaan nopeutta) ja kolmas nappi antaa 'TU' eli Thank you.

OH2JI:n suunnittelema ja kasaama piirilevy,
 jossa ATMEL Atmage16A ohjelmoitava prosessori

Piirilevyn tälle CW kisakoneelle on suunnitellut ja toteuttanut Arto OH2JI. Piirillä on käytetty ATMEL prosessorin lisäksi joitain pintaliitoskomponentteja eli juottaminen on vaatinut melkoista tarkkuutta.

USB liitäntä, jolla ohjelmoidaan piiriä ja saadaan myös 5V jännite sitäkin kautta

Kun basic ohjelmaan on tehnyt muutoksia, käännetään se sovelluksessa hexa-koodiseksi tiedostoksi, joka sitten erillisellä sovelluksella (extreme burner AVR valitse tiedosto jossa viimeisin versionnumero) tallennetaan eli 'poltetaan' prosessorille. Sitä varten on olemassa USB liitäntään liitettävä ohjelmointilaite, joka liittyy piirilevyllä nastariviin jota kautta signaalit sitten menevät prosessorille.

Tässä video CW kisakoneesta toiminnassa

Jatkon kehitysajatuksia on koteloinnin lisäksi liittimen lisääminen rigiin yhdistämiseksi (lähettävä radio) sekä keyerin (paddle) tai vähintäänkin pumppuavain tyylisen napin lisääminen, jotta voidaan antaa muutakin tekstiä mikäli tarve sellaiseen tulee.

Comet CF-50MR alipäästösuodin - mitattuna

Järeämpi alipäästösuodin CF-50MR mitattuna

Aiemmin mittasin edullisemman vain parin tikkuaskin kokoisen 'no name' alipäästösuotimen ('27/586' on ainoa merkintä ominaisuuksien lisäksi, joka viittaa vain CE-sertifiointiin). Se juttu löytyy tästä. Nyt ruuvasin seinästä irti kolme kertaa isomman ja kolme kertaa enemmän maksaneen alipäästösuotimen, joka on Comet CF-50MR. Tämä suodin ei ole ominaisuuksiltaan aivan yksi yhteen edellisen mitatun kanssa. Kumpikin on tehonkestoltaan 500W. Mutta kun edellisen tekstin alipäästösuotimen '27/586' leikkuutaajuus oli 30MHz niin Comteissa se on 57MHz.


Comet suodin lupaa lähetteen leikkaantuvan 57MHz:ssä ja hinta näköjään korreloi tarkkuutta. Leikkaantuminen alkaa tarkasti...

Suodin alkaa leikkaamaan lähetettä 57MHz kohdalla,

mutta kestää aina 73MHz:iin asti ennenkuin

leikkaantuminen on voimakkaimmillaan

...joskin leikkaantuminen tapahtuu voimakkaimmillaan vasta 73MHz kohdalla, eli kokonaisuudessaan leikkaantuminen on suhteellisen loiva.

Vaimennus kestää 57MHZ:stä aina 73MHz saakka,
eli aivan pystysuorasta leikkaantumisesta ei ole kyse.

Vaimmennuksen leikkaus kestää siis 57MHz:stä aina 73 MHz saakka (16MHz),  kun se halvemmallakin vei tuon samat 16MHz. Nämä kaksi eivät tosin ole suoraan vertailukelpoisia kun toisen toiminta-alue on 0-30MHz ja toisen 0-57MHz ja tällöin skaala ja asteikka ovat erilaiset. Voimme tehdä tuloksista vertailukelpoisemmat seuraavasti:

100*(vaimennuksenleikkausalue / (Mittausalue - filtterin toiminta-alue))

Eli '27/586'-suotimessa 100*(16/(2900-30)) ja Cometissa 100*(16/(2900-57))

Näin saadaan Cometin leikkaantumiseksi 0,562% koko mittausalueesta ja '27/586':ssa 0,557%. Tuo on ehkä enemmänkin 'nice-to-know' osastoa kuin käytännössä kovinkaan merkittävää. Halusin vain saada ymmärryksen siitä miten hintaero näkyy käytännön suorituskyvyssä.

Tältä näyttää koko alue 30Hz-2.9MHz (alla)

Koko mittausalue (30Hz-2.9GHz) näyttää kuinka Comet suotimen
alun päästöosuuden jälkeen, jossa lähete pitäisikin
päästää läpi (puoli ruutua vasemmasta reunasta)
ensin on vaimennus, mutta sitten tulee nousu takaisin
ja 900MHz tietämillä ja siitä 1,4GHz asti vaimennus on jo paljon huonompi

Alla näkyy kuinka 915MHz jälkeen vaimennus heikkenee voimakkaasti. Tällöin ollaan vasa aivan langattomien mikrofonien  alueen yläpään tuntumassa. Heikompi vaimennuksen alue kestää 1.4GHz asti kunnes vaimennus on jälleen vahvaa.

1.17GHz kohdalla vaimennusta on enää vain -10dB

Tässäkin käy kuten halvemman alipäästösuotimen mittauksessa. Alun virallisen alueen jälkeen, joka suotimen pitäisi päästää läpi (yo. kuvassa ensimmäisen ja toisen pystyviivan välissä) on jonkin matkaa hyvä vaimennus, joka siten kuitenkin nousee 900MHz kohdalla pienemmäksi, kunnes vaimennus on huonoimmillaan 1.17GHz kohdalla, kun vaimennusta on enää -10dB !!

1.17GHz kohdalla vaimennusta on enää -10dB

Tämä Comet CF-50MR suodin on reilusti isompi ja kalliimpi kuin aiemmin mittaamani 'no name'  '27/586' filtteri . Ero näkyy Cometin osalta siinä että lopussa 900MHz-1.17GHz alueella vaimennus heikkenee, mutta ennen sitä ja sen jälkeen vaimennus on voimakasta. Se on hyvä. Halvemmassa versiossa 1GHz jälkeen ja siitä ylöpäin vaimennus ei ole niin selkeätä kuin tässä. Mutta toisaalta virallisen vaimennettavan alueen vaimentaminen vie kalliiltakin filtteriltä yllättävän pitkän aikaa aina 54MHZ:stä 73MHz:iin saakka. Kumpaakin voi käyttää ihan huoletta langattomien mikrofonien lähettyvillä. Testi osoitti sen että tässä kohden hinta ei mielestäni korreloi laatua jos perustan arvion pelkästään mittaustulokseen. Toki toisen sisällä voi komponentit olla laadukkaampia, mutta sitä en arvio tässä vertailussa.

Langattomien mikrofonien (ja kameroiden) käyttämät taajuudet näet täältä

Halpa '27/586' Low Pass Filter mitattuna spektrianalysaattorilla

Low Pass Filter eli alipäästösuodin on amatööritoiminnassa
häiriöitä vähentämään ja naapurisopua ylläpitämään tarkoitettu väline.
Tämän filtterin mittasin ja tuloksia esittelen tässä blogitekstissä

Low Pass Filter eli alipäästösuodin olisi ollut minulle tarpeen kun olin OG1FEST festari amatööriradioasemaa pitämässä. Tuolloin minulla ei sellaista ollut ja niinpä emme käyttäneet minun radiotani muutamaa onkivapa-antennitestiä lukuunottamatta, jotka tein ennen konsertin alkua. Emme halunneet riskeerata konsertin onnistumista. Toiseen radioon se oli ja siksi jatkoimme vain yhdellä radiolla. Alipäästösuodin asennetaan radion ja antennin väliin (radiosta antennikaapeli suotimeen ja suotimesta toinen kaapeli jatkaa antenniin) suodattamaan radion lähetettä halutuilta osin. Päästämään ne taajuusalueet jotka halutaan päästää läpi ja vaimentamaan ei-halutut alueet. Tuolla festarilla oli tietysti esiintymislava ja langattomat mikit, PA-kaiuttimet ja muuta audiokalustoa, joka toimii vähän korkeammilla taajuuksilla. Jotta siellä ei laulajatähden (pääesiintyjänä oli Anna Abreu) mikki ala kutsumaan kesken biisin CQ:ta eli ottamaan jotain harmoonista lähetettä radiostamme, on syytä olla alipäästösuodin, joka päästää läpi vain esim. 0-30Mhz ja leikkaa siitä ylöspäin olevia taajuuksia niin paljon ettei ne häiritse muita.

Spektrianalysaattori toiminnassa

Minulla on kaksi erilaista suodinta, toinen parin tikkuaskin kokoinen halpa (joka tämän blogijutun alussa kuvassa ja tässä jutussa mitattuna. Sattumoisin täsmälleen sama malli oli myös konsertissa vaikkei ollut tämä minun suodin) n. 30e maksanut ja toinen n. 20cm pitkä, jykevä ja tilaa vievä ja lähes kolme kertaa kalliimpi. Ensisijaisesti tuon halvan pienen filtterin toiminta on askarruttanut ja nyt kun sain hommattua käytettynä spektrianalysaattorin, ajattelin testata mitä se näyttää filtterin toiminnasta.

Aluksi tarkastelin koko mittausaluetta eli 300kHz-2.9GHz. Kuvassa aivan vasemmassa reunassa oleva kapea korkea käyrä on se alue, joka tämän low pass filtterin pitäisikin päästää läpi. Sen jälkeen taajuutta leikataan alas ja se kulkee alhaalla jonkin matkaa kunnes alkaa nousemaan takaisin ylöspäin eli päästämään helpommin lähetettä läpi. 1.7Ghz kohdalla vaimennusta on enää 'vain' 7dB, kun varmistaakseen ettei lähete häiritse, olisi vaimennusta hyvä olla 40-60dB. On siis syytä huomioida tämä sillä monet langattomat mikrofonit käyttävät taajuuksia välillä 500-900Mhz (tarkempaa tietoa taajuuksista viestintäviraston sivuilta).

630Mhz joka jää kahden langattoman mikrofonialueen väliin on korkein huippu yleisimpien
langattomien mikrofonien taajuusalueella, ja siinäkin vaimennusta on -57dB

Tässä yllä olevassa kuvassa näkyy paremmin tuo kaupallisten langattomien mikrofonien useammin käyttämän alueen vaimennukset. Tämä filtteri vaimentaa tuon alueen ihan riittävän hyvin. Tuo viides taustaruudukon pystyviiva vasemmalta alusta laskien osoittaa 630Mhz kohdan ja siinä on tuon alueen korkein huippu ja siinäkin vaimennus on 57dB, joten ihan turvallinen langattomien mikrofonien osalta. Tuolla oikealla puolella oleva nousu on korkeimmillaankin 1.3GHz vielä -27dB.

1.8GHz-2.0GHz ovat korkeimmat kohdat koko käyrän puolivälin oikealla puolella (suunnilleen SPAN sanan yläpuolella). Siinäkin vaimennusta vielä 15dB, mutta saisi olla huomattavasti isompi vaimennus ollakseen varmemmin häiriövapaa

Sen sijaan 1.8GHz-2.0GHz on 'huonoimmillaan' vain -15dB (yllä). Sekin on vaimennuksena kohtuullinen, mutta saisi olla enemmän jotta pitäisin sitä riittävän turvallisena.

Tässä näkyy 0-100Mhz (huipun puoliväli jossa tuo säkkyrä keskellä on 0-kohta
ja siitä oikealle sitten Mhz suurenee) ja tästä näkee kuinka taajuus sitten leikkautuu.
Leikkautuminen vie käytännössä 16Mhz ja tällä välillä pudotusta on -44dB

Vaikka fillteri pitäisi olla 30Mhz kohdalla leikkaava,
niin käytännössä kuten näkyy leikkaantuminen alkaa vasta 35Mhz kohdalla.
Ei tee ihan mitä lupaa, mutta yleisesti ottaen ihan riittävästi

Kaiken kaikkiaan filtteri on käyttökelpoinen sillä edellytyksellä että tietää miten ja millä alueilla filtteri toimii hyvin ja mitä taajuusalueita tulisi erityisesti varoa siinä ympäristössä missä radiota käyttää. Siksi tällainen käytännön toiminnan mittaus on asia jota olen halunnut jo pitkään päästä tekemään. Tämän filtterin kanssa uskallan mennä alueella missä käytettään 500-900Mhz välisellä alueella käytettäviä mikrofoneja. Mutta tällöinkin olisi hyvä jos voisi testata radion käytön ennakkoon sillä vaikka mikrofonit eivät häiriintyisi, voi huonosti suojatut kaiuttimet ottaa häiriötä. Tosin ammattikaiuttimet (PA-laitteet) ovat yleensä suojattu melko hyvin, ainakin jos ovat yhtään tunnetumpia merkkejä. Varsinkin jos vielä kaiutinkaapelit ovat myös vahvasti häiriösuojattuja, kuten yleensä ammattikäyttöön tarkoitetut kaapelit ovat.

PSK31 Digimode yhteys ensimmäistä kertaa

Signalink USB ulkoinen modeemi lähettämässä PSK31 digimode viestiä 80m:llä

Olin pitänyt kusoja (QSO eli yhteys toiseen radioamatööriin) puheella. CW:tä (sähkötystä, morsetusta) en vielä osaa. Digimode sen sijaan on mahdollista tietokoneavusteisesti. Se vaatii äänikortin (ulkoiset tuntuvat olevan siinä hommassa suosittuja) sekä tietokoneen ja sen että radio on yhdistetty tietokoneen (ulkoiseen) äänikorttiin. Tietokone ja radio minulla jo olikin yhdistetty aiemmin jotta saatoin käyttää radion ohjaamiseen ja logitukseen Ham Radio Deluxea eli HRD:tä.

Olin jo kuunnellut radiollani digimodeja ja katsellut niitä vesiputousnäyttöinä Ham Radio Deluxe ohjelmassa tietokoneella. Mutta ongelma oli siinä että ohjelmassa pitää valita mikä digimode on kyseessä ja niitä vaihtoehtoja erilaisille digimodeille on aika paljon. On RTTY:tä, PSK:sta löytyy useampi muoto, ja on vaikka mitä muuta. Ja kun kuulee jotain piipitystä tai vihellystä tai ujellusta, niin ei tiedä että mikä digimode on kyseessä ja siksipä onkin aika mahdoton valita oikeaa digimode-muotoa sovelluksen valikosta. Olen toki kokeillut brute forcea eli kokeillut vuoronperään jokaista, mutta onnistumisen mahdollisuus siinä on aika pieni. Käytännössä käytetyt taajuuden eri digimodeille vaihtuvat käytetyn digimoden mukaan ja jos valitsee sovelluksesta tietyn digimoden niin taajuus saattaa olla sille digimodella väärä.

Minua kiinnosti ajatus siitä että tietoa voi siirtää tietokoneiden välillä radioteitse, ilman internetiä. Eli tarvittaessa poikkeustilanteita silmälläpitäen (etsintätehtävät, luonnonkatastrofit tms) jolloin tarvitaan yhteyksiä ja jotka voitaisiin muodostaa radioamatöörien radioverkolla. Tämä radioverkko voi toimita viranomaisverkkojen apuna tai korvaajana tiukoissa tilanteissa (enkä nyt tarkoita niin rankkaa tilannetta kuin sotatila, vaan muita poikkeustilanteita). Meidän infra (sähköverkko, Internet) on edelleen todella haavoittuva. Ja jatkuvasti itse asiassa yhä enemmän haavoittuva. Niinpä mielestäni näitä varautumisen toimintamalleja on syytä harjoitella ja varautua siihen että pystyy sitten osaltaan olemaan apuna jos tilanne sitä vaatii. Digimodella voidaan välittää tekstimuotoista tietoa, tiedostoja, jopa TV-kuvaa (ainakin hidasta versiota 'slow tv', jossa kuvia per sekunti ei lähetetä niin montaa kuin normaalissa TV-lähetyksessä) ja melkein mitä vaan, mutta lähettäminen vaatii aina saman 'protokollan' käyttämisen molemmissa päissä ja radioyhteyksien (amatööripuolella) yleensä kaistan hitaus asettaa omat rajansa sille mitä käytännössä kannattaa lähettää.

Aloin lueskelemaan digimodesta ja huomasin että PSK31 on yksi yleisesti käytetyistä. Se vastaa aikalailla chättäilyä. Sillä erotuksella että edelleen kun on kyse radioamatööritoiminnasta niin toimitaan tiettyjen sovittujen protokollien mukaisesti. Eli aloitetaan kutsulla tai vastataan toisen kutsuun omalla kutsulla. Vaihdetaan raportteja. Mutta lisäksi PSK31:ssä on paljon lyhenteitä ja käytänteitä jotka tuleva sähkötyksestä. Ja koska en ollut CW-yhteyksiä tähän asti pitänyt, oli minulla ensin pieni opetteleminen noissa lyhenteissä. Eli miten esim. päätettiin oma viestivuoro jotta toinen pää tietää että nyt on hänen vuoro sanoa jotain. Eli päättämällä viesti kirjaimeen 'k' tai 'kn'. Yhteyden lopussa kun koko yhteys päätetään niin annetaan 'sk' eli 'Silent Key' ja sen jälkeen ei sitten enää sanota yhtään mitään.

USB Signalink ulkoinen äänikortti avattuna jumpperijohtojen asentamista varten

Toinen asia, noiden lyhenteiden lisäksi, jonka huomasin oli että useampi kertoi omistavansa Signalink USB ulkoisen äänikortin, jossa on lähettämisen ja vastaanottamisen sekä viiveen sääntö potentiometreillä. Tilasin sellaisen ja kun se saapui niin yllätyin että siinä piti radiokohtaisesti asettaa 'jumpperit' sisällä. Ja kyse ei ollut sellaisista jumppereista joita yleensä näkee vaikka tietokoneen emolevyillä.

Ensimmäinen valkoinen johdonpätkä jumpperi laitettu paikalleen
prosessorikannan näköiseen alustaan

Äänikortti piti ensin ruuvata auki ja varovasti liu-uttaa piirilevy ulos joka edelleen oli kiinni äänikortin naamataulussa. Varoen ettei raapaise tai taita mitään rikki piirilevyä ulos vetäessään. Nämä jumpperit olivat molemmista päistä kuorittuja johdonpätkiä, jotka tulivat äänikortin mukana ja jotka piti asetella sitten prosessorikantaa muistuttaviin 'nastoihin' radiomallikohtaisesti. Jumpperien asettamisessa auttoi kun jumpperijohdon taittoi etukäteen U-muotoon.

Jumpperilangan asentamista helpotti kun johdonpätkän taivutti valmiiksi
U-muotoon ennenkuin yritti painaa johdonpäitä paikoilleen prosessorikantaan

Jumpperilangat asennettuna paikalleen Kenwood TS-2000:lle sopivaksi

Jumpperilankojen asentamisen jälkeen kasasin Signalink USB äänikortin ja liitin sen tietokoneeseen USB-johdolla sekä radioon Kenwood TS-2000:ssa AC2 paikkaan din-liittimellä (Signalink päässä tuo AC2 kaapeli on RJ-45). Tilatessa piti tilata radiomallikohtainen johto, jonka otin TS-2000:seen mutta myös Yaesu 857D:hen siltä varalta että käyttäisin Yaesua ja Signalinkkiä joskus peditiolla. Huonompi puoli on se että jos haluaa käyttää Signalink USB äänikorttia toisella radiolla niin joudun taas avaamaan äänikortin ja irrottamaan jumpperilangat ja asentamaan ne eri tavalla toisen mallista radiota varten. Kokeilin jo kaapelin irrottamista kun olin asentanut ne paikalleen ja ne on kyllä todella tiukassa, joten en tiedä kuinka monta kertaa niitä saa revittyä irti rikkomatta mitään :)

HRD Digital Master 780 sovellusikkunan vesiputous (waterfall)
näytössä ensimmäisiä PSK31 viestejä

Kun äänikortti oli liitetty radioon ja tietokoneeseen oli aika testata miten homma toimi. Äänikortin säätimet kannattaa asettaa niin että delay nollille (äärimmäinen vasen asento) TX ehkä 1/3 jaRX ehkä 1/4 asentoihin. Eli hyvin varovasti etteivät lähetys ja vastaanotto olisi liian kovalla, jolloin tapahtuu 'yliajo' overdrive ja signaali vain puuroutuu. Radion lähettävä teho on asetettava 15W-20W (15W riittänee). Lähetysteho ei saa olle tuota kovempi tai se 'ylilyö' lähetyksen ja häiritsee ja estää kaikkien muidenkin viestinnän. Sen lisäksi radiosta täytyy asettaa dataliikenteen nopeus pakettiradiolle 9600bps, ei nopeammaksi tai yhteys ei toimi. Tämä tuotti minulle pitkään päänvaivaa kun en millään keksinyt miksi äänikortti ei toimi vaikka tein niin kuin ohjeet kertovat. Tätä vain ei kerrota niissä ohjeissa jotka on äänikortin mukana tai jotka yleensä ensimmäisenä löytää valmistajan sivuilta. Jostain syystä ohjeita on ripoteltu erilaisiin dokumentteihin ja tämä tieto löytyi yhdestä dokumenteista vasta pitkän etsimisen jälkeen. Kun pudotin tuon nopeuden radiosta pakettiradiodatalle 9600bps niin äänikortti alkoi toimimaan.

Olin lukenut bpsk31.com sivuilta käytettävät taajuudet, kuten 7.040Mhz tai 7.080Mhz (käytännössä tuo 7040 on se jossa tuntuu liikennettä olevan) 40m taajuudella. Lisätietoa keskusteluprotokollasta löytyy englanniksi täältä. PSK31 toimii siten että mennään tietylle taajuudelle (esim. 7040) ja valitaan sieltä ylempi sivukaista USB (ei siis LSB kuten puheella valittaisiin) ja sitten käynnistetään HRD:stä DM780 sovellus. Sitten on syytä katsoa että ikkunan alareunassa oleva audio% palkki näyttää n.50-85% voimakkuutta. Ja jos audio näyttää liian matalalta niin täytyy nostaa RX (R=Receive) voimakkuutta hieman.

Lähettämässä PSK31 digimodella kutsua (CQ CQ....). Lähetettävä teksti yliviivautuu sitä mukaan kun se on lähetetty

HRD:ssä käytetään valmiita makroja (kuten kuvassa tuo laatikko missä lukee 'Reply' ja sitten on numeroiden vieressä kuvauksia mitä ko. funktionapista saa lähetettyä) jolla voidaan yhdellä napinpainalluksella saada ennalta valmisteltu teksti lähetysvalmiiksi ja toisella napinpainalluksella sitten käynnistetään tuon tekstin lähettäminen. HRD:ssä on default-makrot valmiina. Ja yritin monta kertaa editoida ja muuttaa niitä ja huomasin vain lähettäväni alkuperäistä muuttumatonta tekstiä. Sain haeskella vastausta aika pitkään mutta löytyihän se lopulta. HRD:ssä ei default makroja voi poistaa eikä muuttaa. Tarkoitus on että käyttäjä tekee ihan uuden makrosetin ja korkeintaan kopioi noita tekstejä default-makroista niihin oman makrosetin uusiin makroihin ja muokkaa niitä niissä omissa makroissa. Silloin ne omat makrot kyllä tallentuvat.

Ensimmäinen yhteys PSK31 digimodella tapahtui saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa 

Ensimmäisen kuson pidin saksalaisen DK2OM Wolfgangin kanssa. Kuso oli lyhyt ja käytin osin makroja mutta välillä kirjoittelin ihan vapaata tekstiä kuten tässä tuo ensimmäinen rivi. Toinen ja kolmas on sitten makronapista tullutta tekstiä. Kun teksti on kirjoitettu niin vasta sitten painetaan 'lähetä' nappia eli minulla se on F4 funktio-nappi. Kun kuso oli päätetty, niin valitsin vielä logiin tallentamisen HRD-vasemmasta reunasta johon olin tuonut logi-modulin näkyviin. Muotona ei nyt logissa olekaan SSB vaan PSK31. Ekä digimodekuso on siis nyt pidetty.

PSK:ta on hauska seurata iltaisin, kun se kuuluu (näkyy) useamman tunnin vielä sen jälkeen kun puhe (SSB) ei enää kuulu. Eniten tuntuu PSK:ssa olevan lähialueilla äänessä Saksalaiset, Italialaiset, Puolalaiset, Venäläiset. Mutta on siellä muitakin. Ja kaikki on tietysti vuorokaudenajasta, antennista, keleistä ja vaikka mistä kiinni. Ihan niinkuin puheenkin kanssa.

Näin on taas harrastus laajentunut. Digimodeja on todella monenlaisia ja erilaisiin käyttöihin. Nyt keskityn jonkin aikaa opettelemaan PSK31 käyttöä ennen siirtymistä seuraaviin (kuten RTTY jne).

Ja tietysti se CW on tavoitteena kunhan sen nyt kunnolla oppii. Tämä PSK31 tosin auttaa siinäkin koska sen myötä oppii CW:ssäkin käytettävien lyhenteiden käyttöä. Puheessa SSB:llä näitä lyhenteitä ei ihan noin paljoa käytetä.

Yleisluokkaan korotus T2 testin läpäisyn myötä

AR-X harjoitustestisivu

Tässä harrastuksessa nälkä kasvaa syödessä, ainakin minulla. Hieman vajaa kaksi vuotta sitten suoritin K ja T1 testit päästäkseni perusluokkaan ja saadakseni kutsutunnuksen ja asemaluvat päästäkseni workkimaan. Jo silloin haaveilin T2 eli yleisluokan testin tekemisestä mutta minulle oli jo T1 testissäkin ihan tarpeeksi omaksuttavaa. Lisäksi 120W (käytännössä 100W) oli minulle ihan riittävä teho, sillä se ei ollut rajoitteena minulle, pikemminkin osaaminen, antennit, laitteet tai pikemminkin niiden puute olivat ne jotka jarruttivat. Nyt kahden vuoden jälkeen ajattelin että voisin jo ottaa sen seuraavankin askeleen joka mahdollistaa suuremmat lähetystehot tarvittaessa. Hyvin moneen asiaan riittää 100W ja paljon vähempikin. Mutta joskus tuntuu että siitä extra-potkusta olisi hyötyä jos saisi edes muutaman sata wattia lisää. Eritoten silloin kun on joku isompi pileup jossain kiinnostavassa paikassa niin kyllä se tuntuu että useimmiten ne 'big gun' kaverit tulee läpi ja hiljaisemmat hissukat sitten ovat välillä vaikeuksissa tulla kuulluksi. Ja sama toisinpäin, jos haluaa itse kutsua ja tulla kuulluksi niin siitä lisätehon varasta ei ole haittaa.

Luin tenttiin valmistautuakseni ensin Tiimissä hamssiksi 2 -kirjaa, mutta sen kerrontatyyli (joka on kuin lukisi teatterikäsikirjoitusta) ei sovi minulle. Lisäksi Tiimissä Hamssiksi kirjat (sekä 1 ja 2) ovat fontiltaan varmaan jotain kokoa 6, eli todella pientä fonttia. Luin myös materiaalia täältä jossa on kysymys-vastaus patteristoa sekä testikoemahdollisuus. Testikokeita teinkin monen monta kertaa ja kun se näytti siltä että joka kerta menisi läpi niin oli aika mennä tekemään oikea tentti. Tässä kohden varoituksen sana sen suhteen että ham.fi/tentti sivuston kysymyksiä saattaa olla päivitetty viimeksi useita vuosia sitten, joten pienellä riskillä tällaiset sivustot, jotka eivät ole suoraan SRAL:in ylläpitämiä. T2-tenttiin on todella huonosti materiaalia ja onkin vähän hassua jos on olemassa tentti muttei kunnon vastaavaa opiskelumateriaalia siihen. Mutta käsittääkseni tenttejä sekä opiskelu-/opetusmateriaalia ollaankin parasta aikaa päivittämässä ja sen myötä tervetullutta parannusta pitäisi olla tulossa.

Ham.fi/tentti sivustolla on myös opiskelumateriaalia

Opiskeltava tenttimateriaali oli aika kovastikin teknistä, mennen komponentti- ja piiritasolla aika yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Koska minulla ei ole kuin ylimalkainen kokemus elektroniikasta yleensä, oli noiden asioiden opettelu minulle enemmänkin ulkoa opettelua. Kaikkea en voi sanoa edes ymmärtäneeni, etenkin kun puhutaan putkista ja hiloista. Jos en putkivehkeitä tule hankkimaan niin ei ne minua suoraan tule koskemaankaan. Ja sitä mukaan tietysti kun tarvetta tulee niin asioita voi opiskella syvemmin. Niinhän tämä harrastus usein toimiikin, että sitä mukaa kun asioita tulee eteen, opetellaan uutta tarvittaessa. Kaikkea kun ei millään pystyisi omaksumaan yhdellä kertaa. Se pitää toisaalta tämän harrastuksen ja tekemisen mielenkiintoisena kun löytyy uutta opittavaa koko ajan.

Olin varannut tentin Juhani Lehtosaarelta OH2MD joka olisi tentin virallisena vastaanottajana. Hän se otti vastaan pari vuotta sitten T1 ja K tenttinikin. Paikaksi sovittiin Helen Oy:n radiokerho OH2HKE, joka sijaitsee Porkkalankadun voimalan tiloissa.  Saavuin sovitusti sinne tuntia ennen kerhon alkamista, jotta saisimme tehdä tentin rauhassa ennenkuin muita kerholaisia saapuisi. Sain eteeni 3kpl A4-liuskaa kysymyksiä, joihin tuli merkitä miinusmerkillä väärät vastaukset ja plus-merkillä oikeat. Aikaa minulla meni ehkä 15-minuuttia ja olin vastannut ja tarkistanut vastaukseni ja oli aika jättää tulos Juhanin käsin tarkastettavaksi ja sen jälkeen vielä AR-X sovelluksen tarkastettavaksi, joka vielä vahvistaisi virallisesti käsin lasketun tuloksen. Ensimmäisellä sivulla 1 virhe, toisella sivulla 1 virhe ja kolmannella sivulla olikin sitten 4 virhettä. Olin haksahtanut naapurin television häiriöihin liittyvissä kysymyksissä ja tarjonnut vain osin oikeaa ratkaisua mutta ehdottanut myös vääriä asioita. Eipä olisi se naapuri katsonut televisiota häiriöttä minun vastauksillani - enkä olisi kyllä saanut lähetettyäkään mitään kun olin blokannut suodattimella omankin lähetteeni :) Tulokseksi tuli 54/60 kun rajana on 45. Eli meni ihan hienosti läpi. Juhani kävi vielä tuon TV-häiriökohdan pyynnöstäni läpi että ymmärsin tekemäni virheen ja oppisin mikä oli oikea menettely. Paperit lähti SRAL:iin ja sieltä ne menisivät eteenpäin Viestintävirastolle joka sitten korottaisi pätevyyteni yleisluokkaan.

OH2HKE kerhoilta oli juuri alkamassa ja hamsseja alkoi tulla yksitellen  sisään ja hehän olivatkin mitä mielenkiintoisinta porukkaa. Tuo kerho on yleisilmeeltään kuin elektroniikkapaja ja näyttikin siltä että siellä tehdään asioita eikä vain keskustella. Sain Juhanilta myös demonstraation ketturautaa varten tehtävästä piirilevystä. Hän näytti millä tavalla nykyään voidaan tulostaa piirikaavio peilikuvana lasertulostimella, ajaa sen jälkeen tämä tulostettu paperi piirilevyn päällä laminointikoneen läpi muutamia kertoja ja sitten vedessä pehmentäen poistaa paperi ja siinähän olikin lasertulostimen jauhe kiinnittynyt piirilevyyn mahdollistaen piirilevyn syövyttämisen niiltä kohdin missä jauhetta ei ollut. Olen itse pari vuosikymmentä sitten tehnyt samaa filmeillä ja valottamalla, mutta tuo yksinkertaistaa huomattavasti prosessia ennen syövytysvaihetta. Näinpä myös upean ja erittäin käytännöllisen poralaitteen jolla piirilevyn komponenttien reiät saatiin tarkasti ja nopeasti tehtyä verrattuna käsiporalla työskentelyyn. Kaikessa Juhanin tekemisessä näkyi pitkä kokemus ja osaaminen ja siksi sitä olikin opettavaista katsella.

Arto OH2JI oli taasen tehnyt sähkötyslaitteen pienestä Ultratecin Portable TTY phone -laitteesta, josta oli ottanut sisuskalut pois ja laittanut sinne itse ohjelmoimansa mikropiirin sisälle. Ja nyt laite ei ollutkaan enää käytöstä poistunut kuulovammaisille tarkoitettu tulkkauslaite vaan tuliterä sähkötyslaite matkakäyttöön. Siitäkös innostuinkin, sillä Arto selosti kuinka tarvittavan sovelluksen pystyy tekemään basicilla, joka sitten käännetään assembleriksi prosessorille. Olen 12 vuotiaana käynyt konekielikurssia kasarin alkupuolella polttaen lyhyitä koodinpätkiä EEPROMeille, ja tuo on hyvin lähellä sitä. Erittäin mielenkiintoista, joka avaa oven omien laitteiden ja sovellutusten tekemiseen. Lisäksi Artolla oli minulle ratkaisu antenniksi, jonka hän on itse tehnyt. HexBeam ja putkimasto, jota sovittiin että menen katsomaan. Samanlaisen voisin yrittää tehdä itselleni.

Olipa kerholla muutamia 70cm yagejakin, joista yhden 10db gainin (vahvistavan) yagin ostin itselleni ja voin käyttää sitä paitsi lähialueen 70cm toistimiin QTH:stani, myös peditioantennina, sillä antenni on vain n. 1m mittainen. Josko joku minulle sitten vielä vastaisi 70cm taajuuksilla? No ainakin kisojen aikana voisi vasta-asemiakin löytyä jos muuten niitä ei niin paljon olisi.

Olen ymmärtänyt että myös Kauniaisten kerho olisi samantyyppinen jossa on enemmän elektroniikkaa ja rakentelua kerhoilloissa, joten täytyy käydä tutustumassa siihen. OH2HKE kun on tavallaan suljetumpi kun se on samalla yrityksen radiokerho ja kaikenlisäksi vartioidulla voimala-alueella jonne vieraiden pääsykin on vaivalloisempaa. Olen kuitenkin kiitollinen kun pääsin siellä käymään sillä innostuin kovasti näkemästäni ja olin jo saman iltana ladannut sovelluskehitysympäristön koneelleni ja selailin ebaytä prosessorien ja oheistuotteiden osalta. Vielä en tilaa hardista ennenkuin ymmärrän vähän enemmän. Arto lupasikin valottaa vähän enemmän kuinka homma toimii jonka jälkeen tiedän sitten millä laitteilla juttu hoituu parhaiten ja mitä kannattaa hankkia. Ja nyt onkin ajankohta jo sovittu kun menen käymään Artolla.

Oshonsoft AVR Simulation sovelluskahitysympäristö toimninassa

Pikkuhiljaa alan sitten katselemaan myös linukkavaihtoehtoja (Lineaarinen vahvistin). Olen harkinnut jotain sen tapaista mikä Nikolla OH2LZC on ollut peditioillakin käytössä, eli italialainen transistorilinukka jonka max teho ulos on 300W. Se on vielä hinnaltaan kohtuullinen ja tuo sen pienen potkun lisää joka joskus on tarpeen. En välttämättä sitä 1kW vielä tässä vaiheessa tarvitse ja haluan pitää tuon mobiiliuden ratkaisuissani jotta voin käyttää laitteita myös reissun päällä tai vartavasten peditioilla.

Kyllä tämä kaikki on mielenkiintoista :)

Kone huutelemaan kutsua puolestani - DRU-3A Kenwood TS 2000:seen

Kenwood DRU-3A äänitallenninkortin paketti on pieni,
mutta tuote sisällä on vielä tikkuaskiakin huomattavasti pienempi

Oman kutsun huuteleminen joko yrittäessään päästä pile-upista sisään (yhtäaikaisten vastausten ruuhka mielenkiintoiseen kutsuvaan asemaan), tai jos itse kutsuu muita asemia yleiskutsulla (CQ) saattaa tuntua vähän ajan päästä papukaijamaiselta touhulta. Omassa rigissäni (radiolähetin) on tällainen ominaisuus vain optiona. Kun ostin tämän nykyisen rigin ebayn kautta jenkeistä käytettynä, ei siinä tuota optiota ollut. Kun olimme Pejkin OH2EQF kanssa Sauna Open festivaaleilla Kaarinassa viime kesänä pitämässä OG1FEST festariasemaa, oli Pejkillä omassa Yaesussaan tuo ominaisuus ja se näytti CQ huutelussa kätevältä ominaisuudelta. Ajattelinkin että tuon ominaisuuden voisi hommata omaan TS-2000:seen, mutta mokoma pieni lisäkortti maksoi tuolloin vielä näinkin vanhaan radioon lähemmäs 180e. Sittemmin hinta on tullut alemmas ja lähetyskuluineen kortti tuli hieman alle 150e hintaan. Vieläkin kyllä hintaa on aivan liikaa. Tuollainen kortti saisi irrota parilla kympillä. Mutta eipä tässä harrastuksessa ole toisaalta isoa ostajakuntaa, eikä suurta tarjontaa ja kilpailua, eikä juurikaan tarvikeosia kilpailemaan alkuperäisten tuotteiden kanssa.

Kortin mukana tulee kuparisuojakotelo joka tulee kasata ohjeen mukaisesti ennen
kortin asentamista TS-2000:sen emolla olevaan asennuspaikkaan

Kortti tulee paketissa yhdessä kuparikotelon kanssa (pohja ja kansi) joiden sisään kortti tulee asentaa. Kuparikotelon pohjassa on aukko josta kortissa oleva liitin pääsee kiinnittymään emolla olevaan liittimeen.

Kortti asennettuna paikalleen, tässä vaiheessa vielä ilman kotelon kuparikantta

Kortin asennus käy melko vaivattomasti. Kannattaa pitää maadoitettua ranneketta staattisen sähkön purkamiseksi muualle kuin laitteen esillä oleviin komponentteihin (tai hankkia sellainen jos et vielä sitä omista). TS-2000 laitetaan ylösalaisin ja irrotetaan pohjan ruuvit (myös ne 2 sivulla olevaa). Sen jälkeen DRU-3A:n paikka näkyy merkittynä etuvasemmalla kun TS-2000 naamataulu on itseesi päin ja laite on ylösalaisin pöydällä. Pieni vaalea liitin, jonka vierellä näkyykin DRU-3A merkintä. Emossa on myös tarra, josta pitää ottaa suojamuovi pois. Kuparisuojan pohja liimautuu kiinni tarraan pitäen sitten kortin paikallaan. Itselläni se tarra oli ollut käyttämätön, eli tässä laitteessa ei ole aiemmin ollut DRU-3A asennettuna.

DRU-3A kortti asennettuna ja kotelon kuparikansi paikallaan

Kortti asennetaan kuparikotelo suljettuna. Otin kuparikotelon kannen irti asentamisen jälkeen vain kuvataukseni kortin.

Asennuksen yhteydessä näkyy myös 3 mustaa Toko-filtteriä, jotka ovat TS-2000:n heikko kohta ja yleensä joudutaan vaihtamaan kerran parissa vuodessa. Tässä niin ei ole tehty.

DRU-3A koko emolla tulee esiin kun laitoin tikkuaskin viereen.
Kovin isosta kortista ei siis ole kysymys.

Asennus oli helppo. Sen jälkeen testaamaan. Meni hetki että sain nauhoituksen tehtyä. Itse nauhoituspaikan valinta on aika suoraviivaista koska TS-2000:n numeronäppäimissä on funktio-toimintoina rec1, rec2 ja rec3. Se mitä manuska ei kertonut oli miten itse asiassa nauhoitetaan. Eli kun on painanut recin ensin funktion kanssa 'Rec wait' tilaan odottamaan, niin varsinainen nauhoitus tapahtuu sitten painamalla ko. muistipaikan (1, 2 tai 3) numeronäppäin pohjaan ja pitämällä sitä pohjassa, tämä aloittaa nahoituksen. Sitten heti sen jälkeen on painettava mikrofonin tangenttia (PTT) ja alettava puhumaan. Kun valmis niin päästetään PTT nappi ylös ja sitten nauhoitusnappi (numeronäppäin) ylös. Toki se nahoitus loppuu myös siten että päästää nauhoitusnapin ylös, siten voi välttyä PTT-napin päästämisestä aiheutuvasta mahdollisesta ylimääräisestä naksumisesta ja  kolinasta. Vaihtoehtoinen tapa on käyttää VOX-toimintoa, jolloin ei tarvita tuota tangentin (PTT) painamista, mutta itse vähän vierastan vox-käyttöä yleensä.

TS-2000:ssa voi äänittää kolmeen muistipaikkaan, mutta vain ensimmäiseen (1) voi nahoittaa 30sek pitkän nauhoituksen. Muistipaikkoihin 2 ja 3 voi nauhoittaa 'vain' 15 sekuntia pitkän nahoituksen. 15 sek on enemmän kuin riittävä. Itseäni lähinnä harmittaa välillä kun joku huutelee kutsua (CQ) ja kun yrittää vastata siihen niin kutsuminen jatkuu ja jatkuu. Sitten tulee hetki kun yrittää kutsua ja eikös siellä toisessa päässä ole painettu uudelleen kutsunappia ja silloin huomaa että kyseessä on nauhoitus ja on vain taas odotettava että se loppuu. Silloin turhan pitkät nauhoitukset hukkaavat vain kaikkien aikaa. Ensimmäistä kertaa bandille tullessa on perusteltua huudella vähintäänkin pari kolme kertaa omaa kutsua. Silloin myös joidenkin vastaanotinten vesiputousnäytöt huomaavat Sinut ja näyttävät tuon kohdan piikkinä jolloin operaattori näkee että valitsemasi taajuuden kohdalla on liikennettä. Mutta siinä vaiheessa kun vasta-asemia jo alkaa tulemaan on lähinnä tuskastuttavaa kun joku laittaa 15-30sek nauhoituksen pyörimään. Nauhoituksia kannattaakin tallentaa eri pituisia ja/tai eri käyttötarkoituksia varten valmiiksi. Niitä voi sitten valita tilanteen ja tarpeen mukaan. Etenkin kisoissa uskon tuon äänitysominaisuuden olevan hyödyllinen oman lyhyen kutsun antamisessa edellisen yhteyden jälkeen.

OHRARADIO peditiota seuraten joulusta uudenvuoden aattoon 2015

Videostriimi: OH2LZC (Niko) ja OH6EDY (Heikki) tässä kuvassa HB0 maassa eli Liechtensteinin ruhtinaskunnassa
 1400m korkeudessa Alppimajassa pitämässä peditiota

Satuinpa huomaamaan tuossa joulun aikoihin että käynnissä oli aika ainutlaatuinen peditio. OH2LZC eli Niko oli lähtenyt Sveitsiin Heikin HBYEDY luokse ja heidän tarkoituksenaan oli viettää 10 päivää kestävä peditio. Peditio alkoi Heikin kotoa, mutta itse huomasin tuon pedition siinä vaiheessa kun Niko ja Heikki olivat siirtyneet Liechtensteiniin, Alpeilla sijaitsevaan pieneen ruhtinaskuntaan Sveitsin ja Itävallan välissä. Sieltä he olivat varanneet huoneen Sücka nimisestä alppihotellista. Berggasthause (Vuoristomajatalo) Sücka sijaitsee 1402m korkeudella kauniissa alppimaisemissa ja historiaa tällä gasthausella on jo 150 vuotta. Nyt tosin ei ollut lunta, sillä sää oli poikkeuksellisesti +10 paikkeilla päivisin ja vain yöllä kävi pari astetta pakkasella, pitäen lähinnä alppiteiden varjoisat mutkat jäisinä. Niko ja Heikki kuitenkin olivat päässeet lukkoperän ansiosta ylös aina hotellille asti, jota ei normaalisti tähän vuodenaikaan pysty tekemään. Ja siinä vaiheessa kun pääsin seuraamaan peditiota, olivat he jo virittäneet trappidipolin (uskoisin sen olleen kuvauksen perusteella tämä: Diamond W-8010 5 alueen lanka-antenni 3,5-30 MHz, pituus 19,2 m ) lipputankojen väliin hotellin isäntäparin suosiollisella luvalla. Antenni näytti toimivan erinomaisesti ja asiaa varmasti auttoi se kun antenni oli 'nostettu' 1402m korkeuteen :)

Ristidipoli paikallaan kahden lipputangon välissä ja auringonlasku.
Heikin auto toimi myös kiinnistyspisteenä yhdelle dopilin haaralle (kuva:Heikki)

Ympäröivät alpit muodostivat selvästikin jonkinlaisen kattilan aseman ympärillä, blockaten muita ilmansuuntia ja avaten yhteyden Suomen suuntaan. Tuntui että 98% kusoista tuli pidettyä Suomeen. Ja kyllä niitä kusoilijoita Suomessa riittikin. Kun bandeja vaihdeltiin niin useampi amatööri Suomen päässä pääsi pitämään kusoa Liechtensteiniin kaikilla bandeilla joilla Niko ja Heikki niitä piti.

Mikä teki tästä peditiosta melko ainutlaatuisen oli Nikon ylläpitämä videostriimi, joita on nähty jo aiemminkin. Videokanava oli nimeltään OHRARADIO CLUB VIDEOSHOW , jota Niko striimasi reaaliaikaisena Ustream palvelussa.

OH2LZC Nikon ylläpitämä videostriimi toi katselijoita parhaimmillaan yli 40,
yleensä kuitenkin siinä 10-20 paikkeilla, joka on näin pienessä harrastajakunnassa ihan hyvä suoritus

Palvelu näyttää mainoksia ilmaisella clientilla, joihin aika nopeasti tuskastui ja maksoinkin muutaman eiron kuukausimaksun saadakseni seurata kaverien toimintaa ilman mainoskatkoja. Itseäni puri hamssi-kärpänen jo pienenä, mutta Nikon tekemät radioamatööritoimintaa käytännössä kuvaavat videot (joita löytyy hänen QRZ-sivuiltaan tai tästä blogikirjoituksestani) ovat olleet minulle vahva inspiraation lähde ja niistä olen Nikolle kiitollinen. Pedition ajan Niko ylläpiti 24x7 videostriimiä, jopa silloin kun bandit sulkeutuivat ja kaksikko nukkui huoneessa. En ole itse tosi-TV:n ystävä, eli en katso BB:tä tai mitään muitakaan vastaavia. Mutta tässä yhdistyi kaksi minua kiinnostavaa asiaa - radioamatööritoiminta ja matkailu. Eli näin alpeilla olevaa majataloa sisältä, johon en ehkä muuten olisi todennäköisesti ikinä muutoin päässyt tutustumaan. Näin minkälaista ruokaa siellä tarjoillaan, näin kuinka ystävällinen ja avulias oli majatalon emäntä, joka palveli kaikenlaisten kysymysten suhteen, jotka oli eittämättä normaali turistien tarpeista poikkeavia. Milloin tarvittiin antennille ripustamislupaa, milloin piti testailla että aiheuttiko lähettäminen (vielä) häiriöitä hotellin internet-lautaslinkille (jonka Niko ja Heikki saivat korjattua siirtämällä antennin syöttöpistettä kauemmas lautasesta) ja milloin piti löytää plugiadapteri, jotta saataisiin Heikin olut-tölkistä juottama CW-avain liitettyä rigiin :) Pitipä Niko siis myös muutaman kuson CW:lläkin. Ja tuo Heikin juottama Bitburger olut-tölkistä tekemä CW-avain oli paitsi viihdyttävää niin myös ihan pioneeritason toimintaa :)

Niko pitämässä CW-kusoa Bitburger tölkistä Heikin tekemällä CW-avaimella (kuva:Heikki)

Liechtensteinin hotellihuoneeseen rakennettu Hamsack.
Ikkuna oli auki jotta kaapelit saatiin sitä kautta ulos antennille.

Kusot pidettiin Alppimajasssa ICOM-7000 rigillä. Ja mukana oli lähetystä terävöittämässä RMItalyn HLA 300W linukka, jokan kolme päällä olevaa flektiä tuntuivat olevan lähes koko ajan päällä ja kuuluivat videolla, mutta eivät onneksi radiossa.

Tuneriakin toki tarvittiin

Heikin Icom-7000 palveli hienosti, myös CW-asetukset tuli laitettua kohdalleen
kun tuli aika pitää CW-kuso Bitburger tölkistä tehdyllä CW-avaimella

Nimensä mukaisesti peditioon kuului ohrapitoinen voimajuoma, jota olikin mukana lähes gallialaisia määriä :) Toiminta oli muutamaa tylsistymisen hetkeä lukuunottamatta, jotka nujerrettiin muutamalla vähän hassummalla kutsuhuudolla, todella esimerkinomaista radioamatööritoimintaa huumorilla höystettynä. Eikä kumpikaan ainakaan niinä aikoina kun heitä seurasin tuntunut olleen kovinkaan humalassa vaikka olutta tuntui kuluvan :) Tuohon esimerkilliseen radioamatööritoimintaan olenkin Nikon suhteen jo tottunut, mutta nyt tuli tutustuttua sitten Heikkiinkin, jota olin kuullut lähinnä joinain viikonloppuiltoina pitkissä overeissa. Mutta kyllä siinäkin on kaveri joka on kelpo radioamatööri hänkin.

OH2LZC pitämässä joulun aikaan kusoa, tonttulakki päässä tietenkin :)

HBYEDY pitämässä vuorostaan kusoa, myös tonttulakki päässä

Välillä saimme ihailla ikkunasta avautuvaa maisemaa kun live-kamera käännettiin katsomaan ulospäin. Välillä päästiin kännykän kameralla seuraamaan vuohien vaellusta pihan poikki, joita Heikki yritti houkutella lähemmäs kameraa. Ja iltaisin sitten oltiin mukana pöydässä illallisella ja kuultiin ja nähtiin myös viereisen pöydän ruokailijoita. Oli siis lähes kuin olisi ollut itsekin peditiolla mukana. Videon yhteydessä oli myös chat-ikkuna, johon videota seuraava yleisö saattoi kommentoida tai esittää kysymyksiä, joihin Niko sitten vastaili. Valitettavasti muutama huonosti käyttäytyvä katsoja aina eksyy chatteihin mukaan, etenkin silloin kun niihin pystyy osallistumaan anonyyminä. Mutta suurimmaksi osaksi keskustelutkin olivat onneksi asiallisia ja erittäin positiivisia. Niko ja Heikki saivat molemmat moneen kertaan kiitosta katsojilta, sekä chatin että kusojen kautta.

Heikki ja Niko Titlis vuoren laella 3020m korkeudessa näköaloja ihastelemassa ja pitämässä 2m käsikapuloilla kusoja.
Pisin kuso tuli pidettyä kapuloilla130km päähän. (Kuva: HB9EDY)

Heidän piti ensin olla 25-27.12.2015 Liechtensteinissa, mutta innostuivat sitten ottamaan vielä yhden päivän lisää ja olivat siis 4 päivää siellä. Toiseksi viimeisenä päivänä Liechtensteinissa kävivät vielä reissun Titlis vuoren laella, jossa pääsivät ihastelemaan näköaloja ja alppimaisemia lumella höystettynä. Kusojakin pitivät käsikapuloilla, aina 130km päähän asti. Myös tämä reissu striimattiin, mutta valitettavasti se jäi itseltäni näkemättä kun tuona päivänä oli muuta ohjelmaa. Sen jälkeen olikin kavereilla paluu Aarauhin Heikin kotiin, jossa myös saimme nauttia videostriimin katsojina sekä radiokusoista että illallisesta. Ja uuden vuoden aattona vielä Heikin talon katolta rakettien ampumisetkin näkyivät videolta. Siellähän on tunti aikaeroa Suomeen eli täällä kun oli raketit ammuttu niin siellä vasta aloitettiin. Saatiin siis tuplajuhlat. Illallisella oli mukana videolla myös Heikin puoliso Rita ja saimme olla osallisina Sveitsiläisessä uudenvuoden vietossa yksityiskodissa.

Heikin HBYEDY hamsackissä Niko OH2LZC pitämässä kusoja Suomeen

Tämä oli hieno kokemus tällaiselle peditioista innoissaan olevalle, päästä seuraamaan radioamatööriharrastusta livenä jostain kaukaa maailmalta. Olla mukana kuulemassa sitä jutustelua paikallaolijoiden kesken, joka ei yleensä päädy enää jälkeenpäin peditioista kertoviin lehtiartikkeleihin. Ja jos otti kotona videon äärellä myös oluttölkin käteen, niin oli ikäänkuin vielä hieman autenttisemmin mukana. Ja kun samalla otti vielä livenä kuson niin oli ihan oikeastikin mukana juonessa.

Tällaisen toiminnan soisin lisääntyvän, sillä peditioita kyllä pidetään, mutta tämä videostriimi toi siihen ihan oman lisänsä ja mahdollisti päästä mukaan. Tuli vain mieleeni muutaman kerran että tästä on iloa muille ja tämä ei ole ihan ilmaista, että tuollaiseen reissuun olisi hyvä saada sponsorointia. Toisaalta jos sitä rahoitusta lähtee ulkopuolisilta (alasta kiinnostuneista yrityksiltä) hakemaan niin se saattaisi sitten rajoittaa tekemistä. Kun sen tekee omista rahoista niin saapahan päättää mitä ja miten tekee :) Puolensa kaikessa. Olen kuitenkin kiitollinen tällä pioneerityölle jota Niko ja Heikki tässä suorittivat. Toivon sille jatkoa ja toivon että tämä leviää muidenkin toimintamalliksi. Olipa se peditio majakkasaarella tai kansallispuistossa tai jossain kaukomaan rannalla tai vuoristossa, niin tällainen ikkunan avaaminen tapahtumaan toimintaan nykytekniikkaa hyödyntäen vie meidän harrastustamme taas askeleen eteenpäin ja ehkä joku videon näkevä innostuu myös harrastuksestamme.

Kiitos Niko, Heikki ja Rita! Ja menestyksekästä Uutta Vuotta, että näkisimme näitä live-peditioita jatkossakin :)

2-elementtisen Yagin ensitestin kokemuksia - 3m korkeudella

Nyt oli lauantaina sen verran aikaa ja energiaa että kasasin aiemmin hankkimani 2-elementtisen 3-banderin (TH2-MK3), jonka elinkaari on ilmeisesti jo muutaman vuosikymmenen takaa. Laitoin antennin väliaikaisesti n. 3m korkeaan rautaputkeen kiinni, jonka tuin A-tikkailla ja naruilla. Minulla ei ole antennille vielä suunniteltuna kiinnitystä ylemmäs. Olen harkinnut teleskooppialumiinitolppaa, joka kiinnittyisi talon seinään ja voisi ulottua vähän yli 10m. Mutta vielä on selvitettävä onko tämä yagi-antenni sille liian painava. Sillä tässä saamassani versiossa on elementtien välinen puomi paksua ja painavaa rautaputkea. Lisäksi elementit itse ovat n. 8m pitkät yhteensä (2x4m) joten painoa ja vääntöäkin tuulikuormassa tulee jonkin verran.

Kun antenni oli kasassa ja olin saanut antennikaapelin siihen kiinni (joka oli vapautunut kun poistin G5RV dipolin käytöstä joka ei toimi koska en saa sitä riittävän korkealle) mittasin antennin kuuluvuusalueet ja SWR:t (palautuva signaali) antennianalysaattorilla (miniVNA Pro). Saamani tulokset olivat vähintäänkin antennivirittimellä riittävän hyvät 10m, 15m ja 20m alueella, jolle antenni on suunniteltu. Testaus osoitti että kuulepa antenni 40m ja 80m alueetkin. Itse asiassa 7060 ja 3699 ovat hiljaisempia tällä yagille jopa 3m korkeudella kuin OCF joka on nyt 5m korkeudella.

MiniVNA tulos 10m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagista

MiniVNA tulos 15m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagista

MiniVNA tulos 20m bandilla 2-elementtisestä 3 bandin yagistai

Käyrät näyttivät sen verran osuvilta että uskaltauduin testaamaan käytännössä. Kuuntelualueet eivät jokaisella bandilla osuneet aivan 'sweet spottiin', mutta uskoin tunerin hoitavan loput. Täytyy jossain vaiheessa katsoa millä tavalla tuota yagia saisi viritettyä vielä optimaalisemmaksi. Varsinkin 20m alue saisi toimia paremmin. Voi toki olla että joku trappi antennissa on viallinen. Sain ohjeet teoriassa siitä kuinka trapin voi testata ('mittaa yleismittarilla trapin päistä kulkeeko virta läpi'), mutta en tiedä käytännössä miten se tehdään avaamatta trappia, jota en usko pystyväni tekemään muuta kuin rikkomalla trapin.

 Yllä video 2-elementtisen 3 bandin yagin 

enstitestin setupista ja miltä antenni näyttää

Yllä video käytännön pohjakohinan ja voimakkuuden eroista 

OCF dipolin ja TH2-MK3 yagi antennien välillä - ja jos videolla sanon 

HCF niin tarkoitan tietysti OCF  eli 'Off Center Feed' dipoli :) 

en tiedä sanoinko mutta siltä se kyllä kuulostaa :)

Nyt täytyy alkaa miettimään miten tuon antennin saisi vähän ylemmäs. Saattaa olla että ennenkuin saan tarpeeksi korkean tolpan/maston niin asennan sen talon katolle, mutta silloin saan sen ehkä vain muutaman metrin korkeudelle katosta. Periaate taisi mennä niin että yagi-antennin pitäisi olla ainakin elementin verran 'irti' kaikista esteistä, eli myös sen verran kattoa korkeammalla.

Tänään sain tuolla nurmikolla 3 metrissä olevalla yagilla yhteyden Tunisiaan (5/7 raportti tuli minulle päin ja 5/9 lähti sinne, ja oli ensimmäinen yhteys Tunisiaan millä tahansa antennilla, joka oli enemmän länteen kuin etelään suunnattu) sekä Unkariin, joten yllättävän hyvin se toimii jo tuossa :) Uskon että jos saan sen katon yläpuolelle niin se saattaa alkaa päihittämään jo OCF antenninikin, joka on sentään palvellut kohtuullisen hyvin. Ilman kääntömoottoria se asennus pitää miettiä jotenkin niin että antennia saa kuitenkin jollain tavalla käännettyä (narulla?). Kääntömoottori on kuitenkin jollain aikavälillä hankintalistalla, mutta ehkä minun pitää ensin tietää minkälaiseen tolppaan tai mastoon se tulee jotta tiedän hommata sopivan mallin.

Täytyy  opiskella myös yleisluokka että saisi oikeuden 1,5kW (1500W) tehoon nykyisen 120W rajoituksen sijata - tosin radioni ei lähtöteholtaan pääse kuin 100W:iin ja siitäkin todennäköisesti hukkuu jo matkalla ja antennissa osa muuttuen lämmöksi ja palautuvaksi energiaksi(SWR). Tavoite kuitenkin saada jossain vaiheessa linukka (lineaarinen vahvistin) tuomaan lisätehoa jotta kuuluisi itse paremmin niihin asemiin jotka nyt muuten kuulen (eli ne kovaääniset kaukaisemmat 'big gun' asemat), mutta jotka eivät meinaa kuulla minua. Yleisluokkaan vain en ole löytänyt vielä oikein hyvää matskua. SRALin 'tiimissä hamssiksi 2' -kirja on kirjoitettu jollain 40-luvun Markus-sedän puhetyylillä ja opettaja-oppilasryhmä dialogilla, joka on todella häiritsevää lukea, joten se ei valitettavasti minun kohdallani toimi.